TALOUSARVIOALOITE 532/2014 vp

TAA 532/2014 vp - Jyrki Yrttiaho /vr 

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen yhteisöradioiden ja viestintäyhteisöjen toiminnan tukemiseen

Eduskunnalle

Suomessa toimii tällä hetkellä 5—8 yhteisöradioiksi luokiteltavaa radioasemaa mm. Radio Moreeni Tampereella, Radio Robin Hood Turussa, Helsingin Lähiradio Helsingissä, Radio Pro Torniossa, Radio Inari Inarissa jne. Uusia yhteisöradioita on niin ikään syntymässä. Kansalaismedia, yhteisöradiot, "median kolmas sektori" tekee laajemmin tuloaan myös meille. Suomessa yhteisöradiot toimivat kaupallisten radioiden rinnalla samanlaisten toimilupaehtojen alaisina, toisin kuin monissa EU-maissa, joissa ei-kaupallisten yhteisöradioiden erityinen luonne on tunnustettu lainsäädännössä ja valtioiden tukipolitiikassa. Esim. Ranskassa toimii n. 600 vapaata yhteisöradiota, jotka saavat tukea kansallisesta viestinnän tukirahastosta. Saksan liittotasavallassa on olemassa säännöllinen yhteisömedian taloudellinen tuki, samoin Englannissa ja Itävallassa. Myös muissa pohjoismaissa Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa valtiot tukevat yhteisöradioita merkittävästi.

Suomessa yhteisöradiot toimivat niukoin taloudellisin resurssein.

Suomalaiset yhteisöradiot toimivat pääasiassa kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisten ohjelmantekijöiden voimin. Yhteisöradioiden sisällöntarjonta ja lähetysformaatti (puheohjelmat, toimitetut musiikkiohjelmat, maahanmuuttajia palvelevat eri kielillä lähetetyt ohjelmat jne.) eivät sovellu mainonnan kaupallisiin intresseihin. Siksi yhteisöradiot eivät voi tukeutua mainostuloihin.

Yhteisöradioilla on Suomessa merkittävä asema myös mediakoulutuksessa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan "Kansalaismedia Euroopassa" (2008/2011(INI)) tukenut viestinnän monimuotoisuuden kehittämistä. Päätöslauselmassa todetaan, "että markkinoihin ja teknologiaan liittyvä kehitys voi sääntelemättömänä johtaa kaupallisten tiedotusvälineiden alalla vaarallisiin keskittymiin ja vaarantaa moniarvoisuuden, demokratian ja kulttuurisen monimuotoisuuden". Parlamentti "pyytää komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja varmistamaan, että tiedotusvälineet säilyvät kaikissa jäsenmaissa vapaina ja monimuotoisina".

"Euroopan parlamentti huomauttaa, että kansalaismedian pitää olla laadukasta voidakseen hyödyntää mahdollisuutensa ja korostaa, että ilman asianmukaista rahoitusta hyvä laatu ei ole mahdollinen; huomauttaa, että kansalaismedian taloudelliset varat vaihtelevat paljon mutta ovat yleensä melko niukat ja myöntää, että lisärahoitus ja digitaaliset mukautukset voisivat antaa kansalaismedialle mahdollisuuden laajentaa informaatioprofiiliaan ja tarjota uusia, elintärkeitä palveluja, jotka tuovat lisäarvoa nykyisiin analogisiin tuotteisiin;

• Parlamentti huomauttaa, että sektorilta puuttuu tarvitsemansa tuki, jotta se voisi tehdä erityisponnisteluja edustuksensa parantamiseksi ja ollakseen yhteydessä Euroopan unioniin ja kansallisiin päättäjiin.
• Parlamentti kannustaa jäsenvaltioita tunnustamaan oikeudellisesti kansalaismedian erillisenä ryhmänä kaupallisten ja julkisten tiedotusvälineiden rinnalla siellä, missä tämä tunnustus yhä puuttuu." Parlamentti pyytää jäsenvaltioilta aktiivisempaa tukea kansalaismedialle tiedotusvälineiden moniarvoisuuden varmistamiseksi."

Myös komission valkoisen kirjan keskeisiä viestintäpolitiikkaa ohjaavia arvoja ovat: oikeus tietoon, oikeus ilmaisuvapauteen, osallisuus, moniarvoisuus ja osallistuminen. Näitä periaatteita vapaat, ei-kaupalliset yhteisöradiot pyrkivät toiminnassaan edistämään. Yhteisömedia/kansalaismedia tavoittaa myös ryhmiä ja yhteisöjä, joita traditionaalinen kaupallinen tai julkinen media ei tavoita.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2015 talousarvioon luvun  31.40 uudelle momentille 500 000 euroa yhteisöradioiden ja viestintäyhteisöjen toiminnan tukemiseen.