Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 544/2010 vp - Hannes Manninen /kesk
Tarkistettu versio 2.1
Kansainvälinen EISCAT-järjestö on mitannut Lapissa jo 30 vuoden ajan tutkilla yläilmakehää (70—800 km). Tämä osa ilmakehää on tärkeä, koska se toisaalta kytkeytyy alempaan ilmakehään vaikuttaen mahdollisesti myös ilmastoon ja toisaalta lähiavaruudella ja auringolla on suuri vaikutus siihen. Suomalaiset tutkijat ovatkin nykyisin huipputasoa tällä alalla.
Tutkalaitteiston uusimiseksi on käynnistetty EISCAT3D-hanke, jossa rakennetaan suorituskyvyltään kymmenkertaisesti parempi järjestelmä. Valmistuessaan se tulee olemaan maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen mittalaite, minkä vuoksi sen rakennushanke on hyväksytty EU:n tutkimusinfastruktuurien tiekartalle. EU on jo tukenut hanketta 2 miljoonalla ja tulee tukemaan vuosina 2010—2014 4,5 miljoonalla eurolla. EU-rahoituksen ohella tarvitaan myös kansallista rahoitusta, johon liittyvä valmistelutyö on aloitettu nykyisten tutkien isäntämaissa (Suomi, Ruotsi ja Norja). Suomalaiset ovat avainasemassa EU:n FP7-valmisteluvaiheen projektissa. Myös kansallisessa rahoituksessa on päästy hyvään alkuun: Sodankylän Geofysiikan Observatorio/Oulun yliopisto on saanut rahoitusta yhden pienen EISCAT3D-vastaanottoaseman perustamiseksi. Suomeen. Lisärahoitusta tarvittaisiin ensimmäisen aseman laajentamiseen ja toisen vastaanottoaseman perustamiseen. Nämä satsaukset antaisivat suomalaistutkijoille suunnannäyttäjän aseman uuden kustannustehokkaan tutkateknologian kehittelyssä ja hyödyntämisessä. Pitkällä tähtäyksellä tarvittaisiin kansallista rahoitusta noin 5—10 miljoonaa, koska hankkeessa toteutetaan yhteensä satojen miljoonien investoinnit. Näinkin suuren rahoitusosuuden turvaaminen edellyttäisi päätöstä erillisrahoituksesta
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta lisää valtion vuoden 2011 talousarvioon momentin 32.20.40 perusteluihin maininnan, että työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä Sodankylän Observatorio/Oulun yliopiston kanssa selvittää EISCAT3D-hankkeesta Suomelle koituvat tutkimukselliset ja teknologian kehittämisen edut, joiden pohjalta voidaan päättää mahdollisesta erillisrahoituksesta.
Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2010