Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hämeenlinnassa sijaitseva Aulangon puistometsä on toiminut suosittuna matkailukohteena jo yli sadan vuoden ajan. Nykyisellään puistossa vierailee liki 500 000 henkilöä vuosittain. Täten sillä on myös merkittävä vaikutus koko Kanta-Hämeen maakunnan vetovoimaan. Aulangolta siintävä Vanajaveden laakso on lisäksi yksi Suomen 27:stä kansallismaisemasta.
Puistometsällä on pitkä ja värikäs historia. Vuonna 1883 eversti Hugo Standertskjöld osti Va-najaveden rannalla sijainneen Karlbergin kartanon tiluksineen. Vuosien 1883—1910 aikana alueella toteutettiin kymmenien työmiesten avulla useita laajoja hankkeita. Alueelle rakennettiin muun muassa englantilaistyyppinen puisto, johon sisältyi useita tekolampia saarineen, romanttistyylinen graniittilinna, useita huvimajoja sekä Aulangon näköalatorni. Lisäksi alueella sijaitsi Suomen ensimmäinen eläintarha. Puisto on läpi historiansa ollut kaikille avoin ja kun Hämeenlinnan kaupunki osti 1920-luvulla alueen eversti Standertskjöldiltä, oli kohteen säilyminen avoimena yksi kaupan ehdoista.
Aulanko on tärkeä osa Hämeenlinnan kulttuuriperintöä, kulttuurihistoriaa ja elinkeinorakennetta. Nykyisin puistoa hallinnoi Metsähallitus. Vuoden 2019 lisämäärärahoista osoitettiin 200 000 euroa Aulangon näkötornin perusparannukseen. Lisäksi historiallisen graniittilinnan kiireellisimpiin korjauksiin osoitettiin rahoitusta. Nämä kunnostustyöt ovat kuitenkin vasta pieni osa siitä, mitä Aulangon alueen kulttuurihistorian säilyttäminen ja vaaliminen vaatisi. Suuret kävijämäärät ja vanheneva infrastruktuuri vaativat Metsähallituksen oman panostuksen lisäksi huomattavasti suurempia investointeja.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,