TALOUSARVIOALOITE 580/2005 vp

TAA 580/2005 vp - Rosa Meriläinen /vihr ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen opintorahan korottamiseen

Eduskunnalle

Yli puolet yliopisto-opiskelijoista käy töissä. Työssäkäynti opintojen ohella hidastaa opintojen etenemistä. Toisaalta omaan alaan liittyvät lyhytkestoiset täysipäiväiset työsuhteet tai jatkuva työskentely opiskelun lomassa valmentavat työelämään. Suomessa yliopistoista valmistuvat ovat työelämään valmistautuneita aivan toisella tapaa kuin monissa muissa maissa. Suomalaiset vastavalmistuneet työllistyvät nopeammin ja varmemmin kuin muualla Euroopassa.

Epävarmuus opintojen jälkeisestä pysyväisluonteisesta työllistymisestä on yksi syy siihen, että opiskelijat karttavat lainanottoa ja rahoittavat ennemmin opintonsa työtuloilla. Huoli lainan takaisinmaksukyvystä tulevaisuudessa ei ole turha, vaikka suurten ikäluokkien eläköityminen avaa työpaikkoja. Työelämän luonne on muuttumassa. Nuorille on tarjolla pysyvien työsuhteiden sijasta yhä useammin vain määräaikaisia työsuhteita.

Opintojen tavoiteaikoja pidempi kesto johtuu useista tekijöistä, joihin pystytään vaikuttamaan parhaiten lisäämällä sekä yliopistojen että opiskelijoiden resursseja.

Opintotuki on jäänyt jälkeen elinkustannusten kehityksestä. Se ei riitä kattamaan elämisen ja asumisen kustannuksia. Opintorahaa ei ole korotettu vuoden 1992 jälkeen. Korkeakouluopiskelijan opintorahan (259,01 euroa) ostovoima vuonna 1992 vastaa nykyrahassa 314:ää euroa.

Esitämme, että opiskelijan opintorahaa korotetaan 10 prosentilla. Korotus koskisi sekä korkeakouluopiskelijoita että toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevia. Korotuksen kustannusvaikutus on 43,7 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2006 talousarvioon momentille  29.70.55 lisäyksenä 44 000 000 euroa opintorahan korottamiseen.