Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 613/2002 vp - Bjarne Kallis /kd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Kansaneläkkeen on tarkoitus turvata perustoimeentulo henkilölle, joka ei saa ansioeläkettä tai jolle on kertynyt vain pieni ansioeläke. Yksinäisen henkilön täysi kansaneläke on I kuntaryhmässä 487,60 euroa ja II kuntaryhmässä 467,32 euroa kuukaudessa. Puolisoilla vastaavat määrät ovat 429,02 ja 411,75 euroa.
Merkittävällä osalla iän vuoksi eläkkeelle jääneistä talous on kansaneläkkeen varassa. Odotettavissa on, että pitkäaikaisen työttömyyden yleisyyden vuoksi kansaneläke merkitsee tulevaisuudessa yhä useammalle ainoaa toimeentuloa. Kansaneläkkeen nykyinen taso ei riitä takaamaan toimeentuloa huolimatta tehdystä tasokorotuksesta ja toteutuneesta indeksikorotuksesta. Verotus huomioon ottaen Suomen minimieläke on Pohjoismaiden pienin. Kansaneläkkeen alhainen taso aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia toisaalla. Vähävaraiset eläkeläiset tinkivät esimerkiksi lääkkeiden hankinnassa, minkä seurauksena joudutaan hoitamaan vaikeutuneita sairauksia aikaisempaa kalliimmalla. Säästöt ruokaostoksissa johtavat ravitsemustason laskuun ja näin myös terveydellisiin ongelmiin. Eläkeläisten tuloerojen kasvu on johtamassa kasvavaan eriarvoisuuteen ja vanhusten syrjäytymiseen. Noin kolmannes köyhyysrajan alapuolella elävistä on eläkeläisiä. Suomessa arvioidaan olevan pelkkää kansaneläkettä saavia henkilöitä noin 115 000. He ovat minimieläkkeen saajia, joiden on vaikea selvitä eläkkeellään. Näiden eläkkeensaajien kansaneläkkeen tasokorotus on tarpeen, jotta he voisivat selvitä välttämättömistä elinkustannus- ja sairausmenoistaan. Pelkkää kansaneläkettä saavien minimieläkettä tulee nostaa 17 eurolla kuukaudessa 1.1.2003 alkaen. Jos eläkeläisen yhteenlaskettu kansaneläke ja sitä vähentävät eläkkeet jäävät alle uuden korotetun minimieläkkeen, kansaneläkkeeseen tehdään tasaava korotus.
Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2003 talousarvioon momentille 33.19.60 lisäyksenä 21 000 000 euroa kansaneläkkeen vähimmäismäärän korottamiseen.
Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2002