Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallituksen säästötoimet ovat leikanneet merkittävästi vesiensuojeluun kohdistettuja määrärahoja, eikä vuodelle 2018 esitetty määrärahojen korotus riitä korjaamaan leikkauksia.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistutkimuksessa havaittiin, että valumavesien ravinnepitoisuudet ovat sitä suuremmat, mitä enemmän suon ojittamisesta on kulunut aikaa. Tutkimustulokset osoittavat, että 50—60 vuotta sitten ojitetuilla soilla valumavesien typpi- ja fosforipitoisuudet voivat olla jopa kahdesta kolmeen kertaa suurempia kuin 20—30 vuotta ojitettuna olleilla alueilla.
Aiempia arvioita suuremmat vesistökuormat viidellä miljoonalla ojitushehtaarilla, eli noin neljäsosalla metsäpinta-alastamme merkitsevät sitä, että nykyiset kuormituslaskelmat aliarvioivat metsätalouden vesistövaikutuksia Suomessa. Koko maassa nykyiset metsätalouden kuormitusarviot tulee kertoa kahdella tai jopa kolmella. Suovaltaisilla alueilla vesistökuormat voivat olla moninkertaiset aiempiin arvioihin verrattuna. Huolena on, että vesistökuormat tästä edelleen kasvavat tulevaisuudessa. Monet vesistöistämme ovat liiallisen kuormituksen alla ja suojelu- ja kunnostustoimien tarpeessa.
Aloite sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,