TALOUSARVIOALOITE 822/2001
vp
TAA 822/2001
vp - Markku Markkula /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen kalastusalan
järjestöjen tukemiseen
Eduskunnalle
Vuoden 1994 alusta voimaan astuneen kalastuslain uudistuksen
valmistelun yhteydessä suunniteltiin kalastusalan järjestöille
osoitettavien määrärahojen sisällyttämistä aikaisempaa
enemmän veroluontoisten kalastuksenhoitomaksujen kertymän
mukaisiin varoihin. Lopullisessa muodossaan laki kuitenkin sisälsi
uusia käyttötarkoituksia näille varoille.
Kalastusalan järjestöjen osalta tilanne heikkeni,
koska lakiuudistuksen valmistelun seurauksena poistettiin valtion
vuoden 1994 talousarvioehdotuksesta talousarviossa vuodesta 1976
alkaen omalla momentillaan ollut kalastusalan järjestöjen
tukemiseen tarkoitettu määräraha. Vuoden
1994 alusta kalastuksenhoitomaksu tosin nousi 80 markkaan, koska
silloin yhdistettiin kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen
pilkintämaksu, minkä seurauksena maksujen kertymä kasvoi.
Samalla kuitenkin myös jakajia tuli lisää,
koska laki edellytti edelleen maksettavaksi kalavesien omistajille
korvauksia pilkintämaksuista maksettujen korvausten tapaan. Suurimmat
muutokset ovat kuitenkin koituneet siitä, että kalastuksenhoitomaksun
maksavien määrä on vähentynyt
vuosien kuluessa tämän maksukorotuksen radikaalisuuden
(160 %) ja välittömään
kalastustapahtumaan osallistumattomien (mm. verkonsoutaja)
vapautuessa maksun suorittamisvelvollisuudesta. Kehitys on edelleen jatkunut
siihen sinänsä tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun,
että nykyisin onkijat ja pilkkijät sekä alle
18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet kalastavat kansalaiset
on vapautettu kalastuksenhoitomaksun suorittamisvelvollisuudesta.
1990-luvulla tehdyt kalastuslakiin sisältyvän veroluonteisen
kalastuksenhoitomaksun muutokset eivät ole turvanneet menetettyä kalastusalan järjestöjen
tukemiseen tarkoitettua määrärahaa. Sen
puuttuessa ei myöskään ole onnistuttu
ristiriidattomasti toteuttamaan tarvittavia kalastusalan painopistealojen
edellyttämiä muutoksia valtionavustusten suuntaamisessa
ja ohjailussa. Tältä osin erityisesti vapaa-ajankalastuksen
kehittämiseen ja edistämiseen tähtäävässä toiminnassa
muutoksia on odotettu ja kuluvan vuoden määrärahajaossa
jo hiukan nähtykin.
Viime vuosina on osoitettu noin parin miljoonan suomalaisen
harrastavan kalastusta. Harrastajamäärät
ovat pysytelleet muutaman vuosikymmenen ajan samoissa lukemissa,
vaikka kaupungistuminen ja harrastuslajien kirjon kasvu ovat muuttaneet kansalaisten
harrastusympäristöjä ja -tapoja todella
rajusti. Kalastuksen piirissä ovat vapakalastustavat kasvattaneet
suosiotaan. Tätä kehitystä on tukenut
myös kalastuslain uudistuneet yleiskalastusoikeutta laajentaneet
pykälät kuten onkimisen ja pilkkimisen jokamiehenoikeus
ja läänikohtainen viehekalastusjärjestelmä. Näin
laajan vesistöpinta-alan Suomessa kalastuksen harrastajien
määrä on pitänyt pintansa muuttuneissakin
olosuhteissa. Muutos näkyy kuitenkin vesillä siinä,
että yhä harvemmat ovat monipuolisia kautta vuoden
eri kalastusmenetelmin kalastavia kansalaisia, vaikka vesistöjemme tarjoamat
vapaa-ajankalastusedellytykset kestäisivät nykyistä enemmän
monipuolisia kalastuksenharrastajia. Luonnonvarainen kalastomme
antaa tälle kehitystyölle hyvän perustan,
jota tarkoin harkituilla hoitotoimilla voidaan vielä paikoitellen
parantaakin.
Vapaa-ajankalastuksen järjestökenttä,
joka paraikaa on muokkautumassa yhden keskusjärjestön
alaiseksi laajaksi seuraverkostoksi, haluaa kasvattaa ja kouluttaa
nykyiset harrastajat ylläpitämään
monipuolista kalastustoimintaa ja hankkia tämän
meille luonnostaan sopivan harrastusmuodon piiriin uusia harrastajia
niin nuorista kuin vanhemmistakin ikäpolvista. Tämä työ edellyttää myös
yhteiskunnan tukea seuratasolle saakka muiden ulkoilu- ja liikuntamuotojen
lailla. Maa- ja metsätalousministeriön hyväksymässä vapaa-ajankalatalouden
ohjelmassa esitetään tämänkaltaisen
määrärahan talousarvioon ottamista.
Edellä olevan perusteella ehdotamme
kunnioittaen,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2002 talousarvioon
momentille 30.41.51 lisäyksenä 1 500 000
euroa kalastusalan järjestöjen toiminnan tukemiseen.
Helsingissä 18 päivänä syyskuuta
2001
- Markku Markkula /kok
- Juhani Sjöblom /kok
- Matti Saarinen /sd
- Tanja Karpela /kesk
- Hanna Markkula-Kivisilta /kok
- Risto Kuisma /rem
- Tarja Kautto /sd
- Raija Vahasalo /kok