A-klinikkasäätiö, Elämäntapaliitto,
Sininauhaliitto, Terveys ry, Terveyden edistämisen keskus ry
sekä eräät muut sosiaali- ja terveysalan
järjestöt ovat vaatineet, että tehokkaimmaksi
alkoho-lipoliittiseksi keinoksi todettu alkoholiverotus otetaan
uudelleen käyttöön.
Alkoholiveroa tulisikin korottaa takaisin väkevän
viinan osalta. Kohtuullinen verojen koro-tus ei välttämättä lisäisi
alkoholin tuontia merkittävästi, koska nyt kulutusta
lisänneet ryhmät eivät toisi alkoholia
Virosta muutenkaan. Myös Viro on lisännyt alkoholiveroaan
viisi prosenttia vuoden alussa.
Verojen korotusta edellyttää myös
valtioneuvoston periaatepäätös, jonka
tavoitteena on al-koholin kulutuksen kääntäminen
laskuun ja jonka toteuttamiseen nykyinen hallitus on sitoutunut.
Kansalaisjärjestöt katsoivat, että vuoden 2004
veroalen tavoitteena oli paras mahdollinen verotuottojen turvaaminen,
ei kansanterveyttä vaarantavien haittojen minimointi.
Järjestöjen näkemysten ja kokemusten
mukaan nyt on saavutettu sellainen haittojen taso, jota ei voida
ylittää. Veroalen jälkeiset akuutit alkoholihaitat
ovat nyt nähtävissä:
Alkoholin kokonaiskulutus on kasvanut voimakkaasti. Suurin
myynnin kasvu on tapahtunut väkevien viinojen kohdalla,
ja oluen hintakilpailu on johtanut siihen, että oluesta
on tullut vähittäiskauppojen "sisäänheittotuote".
Suurkuluttajat ovat lisänneet juomistaan. Stakesin
kyselytutkimus (2004) sisältää paradoksin: samaan
aikaan kun alkoholin myynti on kasvanut, ihmiset raportoivat kulutuksen
ja haittojen vähenemistä. Tutkijoiden mukaan tämä viittaisi siihen,
että alkoholin hinnan alennus on oletusten mukaisesti purrut
suurkuluttajiin ja syrjäytyneisiin, jotka ovat lisänneet
kulutustaan ja joita ei kyselytutkimuksella tavoiteta.
Järjestöt raportoivat kentältä selkeää tilanteen pahenemista.
Katkaisuun, hoitoon ja erilaisiin psykososiaalisiin tukipalveluihin
tulevat ihmiset ovat huonommassa kunnossa kuin aiemmin; humala on
pahempi ja pärjääminen muutenkin heikompaa.
Myös joissakin nuorisoryhmissä ryyppääminen
on muuttunut rankemmaksi. Alkoholiin käy-tetään
yhtä paljon rahaa kuin aiemminkin, mutta koska samalla
rahalla saa nyt enemmän, humalakin on rajumpi. Tämä näkyy
myös nuorten alkoholiehtoisten päihdeasiakkaiden
määrän kasvuna.
Väistämättä tilanne jatkuessaan
johtaa siihen, että terveyserot eri väestöryhmien
välillä kasvavat. Näin ollen sosioekonomisten
terveyserojen vaikutus ihmisten terveyteen on alkoholiveroalen myötä kasvamassa,
mikä lisää polarisoitumista. Lisäksi
on muistettava, että alkoholin haitat tuskin koskaan kohdistuvat
vain käyttäjään itseensä,
vaan uhkaavat myös läheisten ja lähiympäristön
terveyttä ja hyvinvointia.
Alkoholi- ja alkoholijuomaverolain (1471/1994)
mukaisesti väkevien alkoholien verojen korotuksen seurauksena
valtion verotulot lisääntyvät.