TALOUSARVIOALOITE 883/2002 vp

TAA 883/2002 vp - Jari Leppä /kesk 

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen jätevesiasetuksen vaatimiin haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesien puhdistusjärjestelmien kustannuksiin

Eduskunnalle

Yleiseen viemäriverkkoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesihuollon vaatimukset kiristyvät, kun asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tulee voimaan 1.1.2003. Ensi vuoden alusta lähtien asetuksen vaatimukset koskevat uudisrakentamista. Olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät on saatava vaatimusten mukaisiksi 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta.

Jätevesiasetuksella on monitahoisia kansantaloudellisia ja yksityistaloudellisia vaikutuksia. Jätevesijärjestelmien saattamisesta vaatimusten mukaisiksi sekä laitteiden tarvitsemasta hoidosta ja huollosta aiheutuu sekä investointi- että käyttökustannuksia kiinteistöjen omistajille. Investointi- ja käyttökustannukset voivat maaseudulla monissa kiinteistöissä, sekä vakituisissa että vapaa-ajan asunnoissa, muodostua kohtuuttomiksi. Kohtuuttomat kustannukset heikentävät maaseudun elinvoimaisuutta ja mahdollisuuksia muuttaa vapaa-ajan asuntoja vakituisiksi asunnoiksi.

Suomessa on kaikkiaan noin 350 000 vakinaisesti asuttua ja noin 450 000 vapaa-ajan asuntoa, joita asetus osittain tai kokonaan tulee koskemaan. Varsinaisia jätevesien käsittelyä tehostavia investointeja on arvioitu tarvittavan yhteensä 200 000—300 000 asunnon osalta. Tavallisen vakinaisen tai korkeatasoisesti varustetun vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän uudisrakentamisesta tai täydentämisestä aiheutuvien kustannusten on arvioitu vaihtelevan 840—6 700 euroon ollen keskimäärin noin 2 500 euroa. Esimerkiksi vielä käyttökelpoisen saostuskaivon täydentäminen maahanimeyttämöllä maksaa edullisimmillaan noin 840 euroa, täydentäminen maasuodattamolla 1 600—2 500 euroa, kokonaan uuden saostussäiliön ja maasuodattamon rakentaminen noin 3 300 euroa ja vanhan järjestelmän korvaaminen uudella pienpuhdistamolla 5 000—6 700 euroa. Kymmenen vuoden siirtymäaikana jätevesijärjestelmiä tulisi rakentaa keskimäärin 20 000—30 000 kpl vuosittain. Keskimääräisillä 3 000 euron rakentamiskustannuksilla vuosittaiset kokonaisinvestoinnit suunnittelukuluineen olisivat arviolta 58,8—92,3 miljoonaa euroa.

Jätevesiasetuksen valmistelleen haja-asutuksen jätevesihuolto -työryhmän mukaan pysyvässä asuinkäytössä oleville vanhoille kiinteistöille voitaisiin osoittaa valtion varoista avustusta, jos tarvittavat toimenpiteet aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia. Koska jätevesiasetuksen tavoite haja-asutusalueiden jätevesikuormituksen vähentämisestä voi edellyttää suuriakin puhdistusjärjestelmäinvestointeja, on vähintään 30 %:n osuus kokonaiskustannuksista ulotettava investointiavustuksena kaikille yksityisille kiinteistönomistajille, joiden jätevesihuollon kustannukset ovat vaarassa muodostua kohtuuttomiksi. Jätevesipuhdistuksen investointirahoitusjärjestelmän käynnistämiseksi on syytä varata valtion budjettiin aloitusrahoitus.

Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2003 talousarvioon momentille  35.10.63 lisäyksenä 5 000 000 euroa haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesien puhdistusjärjestelmien kustannuksiin.