Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Evon retkeilyalue sekä Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot ovat kaikki suosittuja matkailukohteita Hämeessä. Lisämäärärahan turvin kaikkiin kohteisiin on alettu rakentaa esteettömiä kulkureittejä. Alueet kärsivät kuitenkin yhä merkittävästä korjausvelasta. Jo vuonna 1856 Keisarillinen senaatti hyväksyi päätöksen Evon kruununpuiston perustamisesta. Tänä päivänä Evon retkeilyalueella vierailee vuosittain yli 70 000 kävijää tehden siitä Suomen toiseksi suosituimman valtion retkeilyalueen. Metsähallituksen kävijätutkimuksen mukaan Evon vierailijoista suurin osa saapui Hämeenlinnan, Lahden ja pääkaupunkiseudun alueilta. Tämän lisäksi Suomen Partiolaiset ovat jo usean vuoden ajan järjestäneet suuria kansainvälisiä tapahtumiaan Evon retkeilyalueella. Seuraava suuri Partiolaisten tapahtuma järjestetään Evolla vuonna 2022 ja tapahtumaan odotetaan yli 15 000 kävijää.
Liesjärven kansallispuiston kävijämäärä on jatkuvassa kasvussa. Kansallispuistossa sijaitsee muun muassa Kortesniemen perinnetila, jossa vierailija pääsee tutustumaan 1910-luvun elämään. Perinnetila on suosittu vierailukohde. Torronsuo on yksi Etelä-Suomen suurimmista keidassoista. Laajoilla pitkospuureiteillä pääsee tutustumaan Suomen paksuturpeisimpaan suohon. Suurin osa vierailijoista saapuu kansallispuistoihin Forssasta, Helsingistä, Tammelasta sekä Somerolta. Luontokohteet kärsivät valtavasta korjausvelasta kaikkialla Suomessa. Kansallispuistojen kokonaismääräinen korjausvelka on Luontopalveluiden laskelmien mukaan jo noin 40 000 000 euroa.
Samalla kuitenkin kansallispuistojen ja retkeilykohteiden suosio kasvaa vuosittain. Suosion kasvaessa myös rahoitukseen tulisi panostaa nykyistä enemmän. Kunnostetut taukopaikat ja retkeilyreitit ovat tärkeä turvallisuus-, mutta myös vetovoimatekijä suomalaisille ja kansainvälisille retkeilijöille. Investoimalla luontokohteisiin ja niiden infrastruktuuriin mahdollistamme retkeilijämäärän kasvun tulevinakin vuosina.
On lisäksi arvioitu, että jokainen kansallispuistoihin sijoitettu euro kymmenkertaistuu vierailijoiden käyttämien paikallisten palvelujen vuoksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,