Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 930/2010 vp - Tarja Tallqvist /kd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Työmarkkinatuen tarveharkinta on poikkeus Suomen yksilöllisestä sosiaaliturvasta. Työmarkkinatuessa otetaan huomioon avio- ja avopuolison tulot, vaikka avopuolisolla ei ole edes lakiin perustuvaa velvoitetta osallistua puolison elinkustannuksiin. Parisuhteessa elävä työtön on vaarassa jäädä kokonaan ilman sosiaaliturvaa puolison tulojen takia. Työmarkkinatuen tarveharkinta kohdistuu useammin naisiin kuin miehiin.
Käytännössä lapsettomalla hakijalla työmarkkinatuki alkaa pienentyä, jos puolison tulot ovat yli 1 384 euroa kuukaudessa. Tarveharkinnan takia työmarkkinatukea ei makseta lainkaan, jos puolison kuukausitulot ylittävät 2 414 euroa. Työmarkkinatuen tulorajat ovat niin matalat, että tuki vähenee lähes aina, jos puoliso on kokopäivätyössä. Tarveharkinta aiheuttaa työttömille myös kannustinloukkuja, jotka lisäävät houkutusta sosiaaliturvan väärinkäytöksiin. Tarveharkinta koetaan loukkaavana ja täysi-ikäisen itsemääräämisoikeutta heikentävänä. Tarveharkinta on asteittain poistettava kokonaan.
Tämä aloite on osa kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettia.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2011 talousarvioon momentille 33.20.52 budjettiperusteisena lisäyksenä 10 000 000 euroa valtionosuuteen työmarkkinatuen tarveharkinnan rajan korottamiseen.
Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2010