TALOUSARVIOALOITE  94/2005 vp

TAA 94/2005 vp - Nils-Anders Granvik /r ym.

Tarkistettu versio 2.0

Suomennos

Määrärahan osoittaminen turkistarhayrittäjien lomituspalveluihin

Eduskunnalle

Turkistarhauksella on pitkät perinteet Suomessa, ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) tuoreen turkistarhaajien lomitusjärjestelmää koskeneen selvityksen mukaan elinkeino työllistää vuosittain noin 6 000 suomalaista ja välillisesti jopa 17 000 henkilöä. Koska suurin osa turkistarhoista Suomessa on pohjalaisia perheyrityksiä, elinkeino on myös tärkeä toimeentulon lähde mm. maaseutuväestölle ja eräille Etelä- ja Keski-Pohjanmaan yksittäisille kunnille. Nahkakauppa on lisäksi myös tärkeä vientiala Suomelle, ja sen vientitulot ovat vuosittain noin 250 miljoonaa euroa.

Turkiseläinten kasvattajat ovat kuitenkin yhteiskunnassamme yksi niitä harvoja ryhmiä, joilla ei ole lakisääteistä oikeutta kunnallisiin lomittajiin loman tai sairauden vuoksi siitä huolimatta, että tämä ammattiryhmä on kiinni 365 päivää vuodessa. Elinkeinon tulevaisuus on nuoremman sukupolven käsissä, jolle siirtyy lähiaikoina suuri osa turkistarhoista. Viime aikoina elinkeinon ikärakenne on vinoutunut elinkeinonharjoittajien keski-iän nousun vuoksi. Sukupolven vaihdokset ja uusien tarhojen perustaminen voivat muodostua vaikeiksi, jos turkistarhauselinkeinolta puuttuu sosiaalinen oikeudenmukaisuus lomituspalveluina. Turkisyrittäjien lomitusjärjestelmä on myös yksi tapa parantaa maaseutuyrittäjien mahdollisuuksia työssä jaksamiseen, mikä on täysin linjassa hallitusohjelman kanssa.

Turkistuotannon Osaamisverkko -hanke suoritti tutkimuksen asiaan kohdistuvasta kiinnostuksesta ja siihen liittyvistä ideoista ruotsinkielisen Pohjanmaan turkistarhaajien keskuudessa. Tutkimus osoitti, että huomattava osa tarhaajista Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening r.f. (SÖP) -yhdistyksen alueella on lomitusjärjestelmän tarpeessa. Kyselyyn vastanneista 85 % ilmoitti kiinnostuksesta lomitusjärjestelmää kohtaan. Kyselytutkimuksen jälkeen Osaamisverkko ja SÖP-yhdistys laativat hankesuunnitelman lomituspalvelujen järjestämiseksi käytännössä. Pälsdjursfarmarnas Pilotavbytare -hanke käynnistyi 1.4.2003, ja se jatkuu 31.12.2005 saakka. Koska lomituspalveluita voitiin kokeilla vain joissakin kunnissa, valituiksi tulivat Korsnäs ja Maksamaa. Hankkeesta on saatu hyviä tuloksia, ja tarhaajien keskuudessa on laajaa kiinnostusta lomitustoimintaa kohtaan. Hankealueen kaikista tarhaajista 77 % on tähän mennessä hakenut lomaa.

Hankkeen tavoitteena on kokeilla toimivaa lomitusjärjestelmää tarhaajille koko maassa. Toimintaa on laajennettava ja lomitustoiminnan erilaisia malleja ja menetelmiä on kokeiltava. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on saada laadituksi viljelijöiden lomitusjärjestelmää vastaava järjestelmä. Järjestelmä on kuitenkin sopeutettava tarhaajien toiveisiin, tarpeisiin ja rutiineihin. Koska tarhaajilla ei ole ollenkaan ollut lomitusjärjestelmää ja koska Turkistuotannon Osaamisverkko -hankkeesta on saatu niin hyviä tuloksia ja sillä on ollut suurta kysyntää, pilottihankkeen kaikkia ulottuvuuksia ja kokemuksia on hyödynnettävä ja kehitettävä koko maan kattavaksi järjestelmäksi, joka on hyödyksi koko turkistarhauselinkeinolle ja joka työllistää nykyistä enemmän ihmisiä maaseudulla ja saa elinkeinon harjoittajat jaksamaan työssään.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2006 talousarvioon luvun  33.57 uudelle momentille 2 000 000 euroa turkistarhayrittäjien lomituspalveluhin.