Ihmisoikeusliitto on vuonna 1979 perustettu kansalaisjärjestö, joka edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Ihmisoikeusliitto seuraa kokonaisvaltaisesti Suomen ihmisoikeustilannetta, puolustaa ihmisoikeuksia, vaatii niiden toteuttamista ja tuo päivänvaloon ihmisoikeusloukkauksia Suomessa. Toiminnan lähtökohtana ovat YK:n ihmisoikeusjulistus ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä Suomen perustuslain turvaamat perusoikeudet.
Ihmisoikeusliitto on yksi vaikuttavimmista ihmisoikeustoimijoista Suomessa; se tekee pitkäjänteistä ja monipuolista vaikuttamis-, kouluttamis- ja tiedottamistyötä sen puolesta, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat Suomessa. Ihmisoikeusliitto vaikuttaa aktiivisesti viranomaisiin ja päättäjiin, jotta Suomi toteuttaa ihmisoikeusvelvoitteensa. Ihmisoikeusliitto koostuu henkilö- ja kannatusjäsenistä, jäsenmäärä kasvanut tasaisesti vuosittain ollen nyt n. 1 100. Ihmisoikeusliitolla on oleellinen rooli myös muiden järjestöjen yhteistyön vahvistamisessa, sillä se vetää 20 ihmisoikeustyötä Suomessa tekevän järjestön verkostoa.
Ihmisoikeusliiton tehtävä on oleellinen myös kansainvälisessä ihmisoikeusjärjestelmässä Suomen osalta: YK:n ja Euroopan neuvoston delegaatiot kuulevat Ihmisoikeusliittoa Suomen vierailuillaan ja Suomea koskevissa tilaisuuksissa. Ihmisoikeusliitto myös kokosi vuoden 2020 ensimmäisen järjestöjen yhteisen varjoraportin Suomesta YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten (TSS) oikeuksien komitealle; YK hyödynsi varjoraporttia omassa lausunnossaan kos-kien Suomen määräaikaisraporttia. Ihmisoikeusliitto on Suomesta ainoa jäsen kansainvälisessä International Federation for Human Rights (FIDH) järjestössä.
Ihmisoikeusliitto nostaa jatkuvasti uusia ihmisoikeusteemoja yhteiskunnalliseen keskusteluun, järjestö on tehnyt uraauurtavaa työtä tyttöjen sukupuolielinten silpomisen ehkäisyksi Suomessa, joka on jatkunut jo 20 vuotta. Ihmisoikeusliitto on tehnyt töitä 10 vuotta nk. kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisemiseksi ja yli 5 vuotta töitä köyhimpien ihmisten aseman esiin nostamiseksi ihmisoikeuskysymyksenä.
Ihmisoikeusliitto on myös viranomaisten tärkeä yhteistyötaho. Ihmisoikeusliitto on pitkäaikainen ja luotettu kouluttaja ihmisoikeusasioissa, järjestö kouluttaa aktiivisesti muun muassa poliisia, syyttäjänvirastoa, kouluterveydenhuoltoa ja nuorisotoimea. Ihmisoikeusliitto toteuttaa myös vaikuttavia hankkeita, myös yhteistyössä ministeriöiden kanssa. Esimerkiksi vuonna 2021 Ihmisoikeusliitto oli mukana oikeusministeriön käynnistämässä 'Yhdessä'-hankkeessa yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Vuosina 2017—2019 Ihmisoikeusliitto järjesti kiitetyn syrjinnän vastaisen 'Stop! Päätepysäkki syrjinnälle' -kampanjan yhteistyössä pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun joukkoliikenteen toimijoiden ja kaupunkien kanssa. Kampanjan ydinviestejä on hyödynnetty useissa muissa tärkeissä kampanjoissa, viimeisimpänä oikeusministeriön syksyllä 2021 toteuttama Kyllä kaikki meistä-kampanja seksuaalista häirintää vastaan. Ihmisoikeusliiton uusi koulutusprojekti on 'Ihmisoikeudet haltuun urheilussa', jossa pilottivaiheessa 2020 koulutettiin yli 2 00 urheilun toimijaa kattojärjestöistä, lajiliitoista ja Suomen Valmentajat ry:stä. Hankkeella on suuri potentiaali saada aikaan muutosta kohti yhdenvertaista, ihmisoikeuksia edistävää urheilua.
Ihmisoikeusjärjestöjen rooli on yhä merkittävämpää nyt kun useat valtiot pyrkivät horjuttamaan monenkeskistä kasainvälistä järjestelmää. Ihmisoikeusliiton työ on ammattimaista, tavoitteellista ja tehokasta. Ihmisoikeusliitto tarvitsee riittävän suuren ja vakaan yleisavustuksen, sillä järjestön valtionavustuksen taso on varsin alhainen sen henkilöstön kokoon (tällä hetkellä 17 henkeä) ja työn merkittävyyteen ja tuloksellisuuteen nähden. Nykyisellään valtionavustuksen taso on ollut ennakoimaton ja osa avustuksesta on tullut vuosittain eduskunnan talousarvioaloitteiden kautta. Kaikki ihmisoikeusliiton asiantuntijat työskentelevät tällä hetkellä hankerahoituksella eikä vuoden 2021 varattu budjettirahoitus ei mahdollista asiantuntijoiden tai ihmisoikeuskouluttajien palkan turvaamista kestävälle pohjalle, mitä pitkäjänteinen työ edellyttää.
Suomi nostanut ihmisoikeusprofiiliaan ja ihmisoikeusjärjestöjen työhön olisikin tärkeä panostaa ja aktiivisen kansalaisjärjestön toimintaedellytykset turvata.