Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Marinin hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut jatkamaan Itämeren tehostettua vesiensuojeluaHallitusohjelma, s. 41. Kevään uutiset eivät kuitenkaan lupaa helpotusta yhteisen meremme tukalaan tilanteeseen. Talven sateet huuhtoivat runsaasti ravinteita sulana olevaan mereen. Itämeren tila uhkaakin muuttua heikommaksi, eikä tilanne helpotu ilmastonmuutoksen etenemisen myötähttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006482621.html.
Itämeren suojelu edellyttää toimia monella eri sektorilla sekä maalla että merellä. Osa tätä keinovalikoimaa ovat meren hoitosuunnitelmat sekä suojelualueiden perustaminenhttps://itameri.fi/fi-FI/Ihminen_ja_Itameri/Merenhoito_ja_suojelu. Tässä tehtävässä erityisesti merellisillä kansallispuistoillamme on oleellinen rooli. Tällä hetkellä kuitenkin viidestä merellisestä kansallispuistosta vain neljällä on vesialueiden hoidon ja käytön suunnitelmat. Nämä puuttuvat Itäisen Suomenlahden kansallispuistosta, jossa vesialueet eivät kuulu lainkaan kansallispuistoonhttps://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1894.
Itäisen Suomenlahden vedenalaisen luonnon tärkeys on tunnistettu useassa eri tutkimuksessa. Tänä keväänä julkaistu laaja tutkimus kokosi ensimmäistä kertaa yhteen tiedot Suomen rannikon ekologisesti arvokkaista kohteistahttps://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Suomen_ekologisesti_merkittavat_vedenala(55217). 87 tunnistetusta vedenalaisesta meriluonnon arvokohteesta 11 sijoittui Itäisen Suomenlahden alueelle. Vuonna 2015 julkaistu Metsähallituksen selvitys merikansallispuistojen täydentämistarpeista suositteli vesialueiden liittämistä Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Erityisen tärkeäksi nähtiin 13 merenpohjan monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeän alueen, pinta-alaltaan 17 061 ha, liittäminen kansallispuistoon yleisestä vesialueesta.
Valtion omistuksessa olevan merialueen tai omistukseen siirtyvien merialueiden liittämiselle ei voimassa oleva luonnonsuojelulaki eikä myöskään Itäisen Suomenlahden kansallispuistolaki mukaan lukien puiston perustamiseen liittyvä valtioneuvoston periaatepäätös ole esteenä, joten tältä osin ei merialueiden liittäminen edellytä lainsäädäntömuutoksia.
Marinin hallitus on myös ilmoittanut hallitusohjelmassaan laajentavansa kansallispuistoverkostoa perustamalla hallituskaudella uuden tai uusia kansallispuistoja sekä laajentamalla olemassa olevia niiden ekologisen kestävyyden turvaamiseksiHallitusohjelma, s. 42. Tässä tavoitteessa on maaekosysteemien lisäksi huomioitava myös arvokas Itämeremme. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston laajentaminen vesialueisiin olisikin luonteva ratkaisu. Vaikka koronakriisi heikentää yleistä taloustilannetta, ei monimuotoisuuden tai Itämeren suojelusta ole varaa säästää. Itämeren ja monimuotoisuuden suojeleminen on pitkäjänteistä työtä, ja on myös taloudellisin mittarein huomattavasti halvempaa välttää virheitä ennakoivasti kuin korjata niitä jälkikäteen. Meidän päättäjien moraalinen velvollisuus on jättää tuleville sukupolville Itämeri parempaan tilaan kuin mitä se nyt on.
Edellä olevan perusteella ehdotan,