Vantaalla, Liperissä ja Joensuussa syyskuussa tapahtuneet pahoinpitelyt ovat nostaneet kouluissa tapahtuvan väkivallan jälleen otsikoihin. Ainakin yhdessä tapauksista pahoinpitely myös kuvattiin videolle. Kouluissa oppilaiden toisiinsa kohdistama henkinen ja fyysinen väkivalta on perinteisesti käsitelty koulun sisäisenä asiana, sillä Suomen laki ei määrittele koulukiusaamista. Tämän vuoksi koulupäivän aikana tapahtuvat lainvastaiset teot jäävät usein viranomaisilta pimentoon. Asiaan vaikuttanee myös se, että alle 15-vuotias ei Suomen lain mukaan ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Vahingonkorvausvelvollisuudelle sen sijaan ei ole määritelty ikärajaa. 

Etelä-Karjalassa vuonna 2019 käyttöön otettu toimintamalli, jolla puututaan lainvastaisiin tekoihin kouluissa, on osoittautunut tehokkaaksi. Yleisimpien lainvastaisten tekojen varalle on luotu selkeät toimintamallit, joiden mukaan tehdään ilmoituksia sosiaaliviranomaisille ja poliisille matalalla kynnyksellä. Tärkeänä osana toimintaa on myös moniammatillinen ns. vintiötyöryhmä, jonka tavoitteena on ehkäistä alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten uusintarikollisuutta. Ensimmäisen toimintavuoden aikana yksikään ryhmään ohjattu nuori ei ole uusinut tekoaan. Uuden toimintamallin hyvät tulokset antavatkin aihetta ottaa vastaava malli käyttöön koko maassa.