Valkohäntäpeurojen määrä on ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosina, ja Luonnonvarakeskuksen arvio kannan kooksi on jo yli 110 000 yksilöä. Suurimmat tiheydet löytyvät Satakunnan, Pohjois- ja Etelä-Hämeen ja Varsinais-Suomen riistakeskusten raja-alueelta, missä on parhaimmillaan yli 80 yksilöä tuhatta henkilöä kohden. Populaation kasvaessa myös valkohäntäpeurojen aiheuttamat vahingot ovat nousussa. 

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 tieliikenteessä sattui yli 12 000 riistaonnettomuutta, mikä on merkittävä kasvu edellisvuodesta. Koko maassa onnettomuuksista puolet olivat ajoneuvon ja valkohäntäpeuran välisiä törmäyksiä, mutta etenkin Lounais- ja Etelä-Suomessa suurin osa liikenteen riistaonnettomuuksista oli valkohäntäpeurojen aiheuttamia. 

Tieliikenneonnettomuuksien lisäksi myös valkohäntäpeurojen aiheuttamat maatalousvahingot ovat nousussa, ja korvausmäärät ovat moninkertaistuneet muutamassa vuodessa. Viime vuonna valtio korvasi yli 160 000 eurolla valkohäntäpeurojen aiheuttamia vahinkoja maataloustuottajille. 

Edellä mainittujen lukujen perusteella on selkeää, että valkohäntäpeuran kannanhoitoa tulee tehostaa. Toimenpiteen seurauksena haitat pienentyvät ja samalla suomalaisten ruokapöytiin saadaan lisää ekologista riistalihaa. 

Keskeinen ja yksinkertainen keino lisätä kannanhoitoa on muuttaa nykyisen metsästysasetuksen 7 §:ää valkohäntäpeuran osalta siten, että yhdellä pyyntiluvalla saisi kaataa tulevaisuudessa kolme vasaa nykyisen kahden sijasta. Nykyisen asetuksen mukaisesti yhdellä luvalla olisi myös jatkossa mahdollista kaataa yksi aikuinen valkohäntäpeura vasojen sijasta. Asetuksen muuttaminen on paitsi nopein keino säännellä ylisuurta valkohäntäpeurakantaa myös tasapainoisin tapa säilyttää metsästysrauha metsästysseurojen välillä.