Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Vakuudettomat kulutusluotot eli niin sanotut pikavipit saapuivat Suomen markkinoille vuonna 2005. Tämän jälkeen pikavippimarkkinat ja niiden aiheuttamat ongelmat ovat olleet säännöllisesti julkisen keskustelun aiheena. Pikavippejä voidaan pitää yhtenä osasyyllisenä viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneeseen maksuhäiriömerkintöjen määrän nopeaan kasvuun Suomessa. Pikavippien aiheuttamiin ongelmiin on pyritty valtion toimesta useilla lainsäädännöllisillä toimilla vaikuttamaan, mutta siitä huolimatta pikavippeihin liittyvät ongelmat ovat edelleen valitettavan monelle arkipäivää.
Yhtenä suuntauksena julkisessa keskustelussa on ollut pikavippejä koskevan mainonnan rajoittaminen tai jopa sen totaalikielto. Se on varsin perusteltu tarkastelun ja mahdollisten sääntelytoimien kohde, sillä pikavippien markkinoinnilla on suuri merkitys tavalliselle kansalaiselle ja eritoten velkaongelmien kanssa kamppaileville. Kilpailu- ja kuluttajavirasto haastatteli vuonna 2019 tehdyssä pikavippiongelmia koskevassa selvityksessään useita velkaongelmiin perehtyneitä asiantuntijoita. Kaikki asiantuntijat pitivät pikavippien runsasta mainontaa ja markkinointia yhtenä suurimmista syistä pikavippien synnyttämiin velkaongelmiin. Myös oikeusministeriön vuonna 2019 julkaisemassa kuluttajaluottojen markkinointia käsittelevässä arviomuistiossa esitettiin useita mahdollisia keinoja markkinoinnin sääntelylle.
Siitä huolimatta, että lainsäädännön puitteissa pikavippejä on sallittua ainakin toistaiseksi markkinoida melko vapaasti, tulisi valtion kiinnittää huomiota siihen, että sen omistamien yhtiöiden markkinointikulttuuri ei edistä pikavippiyhtiöiden myyntiponnisteluja ja velkaongelmien aikaansaamista. Tällä hetkellä valtion omistama Posti ohjaa verkkosivuiltaan asiakkaita useiden eri korkeakorkoisia kulutusluottoja tarjoavien yritysten sivuille tarjoamalla verkkosivuilla vieraileville asiakkaille alennuskoodeja luottoyhtiöiden lainatarjouksille. Posti tarjoaa jopa omien verkkosivujensa turvin alustan pikavippiyhtiöille kertoa omista luottopalveluistaan ilman, että asiakkaan edes tarvitsee siirtyä luottoa tarjoavan yhtiön omille sivuille. Myös muuttoilmoitusta Postin sivuilla tekevälle mainostetaan luottoa kattamaan muutosta aiheutuvia kuluja.
Posti kertoo verkkosivuillaan kantavansa yhteiskuntavastuun monilla eri sektoreilla. Posti on sitoutunut toimimaan eettisesti, avoimesti ja läpinäkyvästi kaikkien sidosryhmien kanssa. Postin toiminta on usein arvioitu kansainvälisen tutkimusyhtiön toimesta kultatasolle vastuullisuusmittarilla tarkasteltuna. Vuonna 2018 Posti sijoittui kaikista vertailluista yhtiöistä parhaimman prosentin joukkoon vastuullisuuden näkökulmasta. Kuitenkaan pikavippien markkinoinnin tukeminen ei tue Postin tavoitetta toimia valtionyhtiönä siten, että se huomioi yhteiskuntavastuun parhaalla mahdollisella tavalla. Valtionyhtiön mahdollistaman mainonnan ei tulisi edesauttaa uusien velkaongelmien syntyä ja olemassa olevien velkaongelmien syventämistä.
Edellä olevan perusteella ehdotan,