Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Uuteen yksikamariseen eduskuntaan ensimmäisten naisten joukossa valitun kansanedustajan Miina Sillanpään ensimmäinen puheenvuoro vuonna 1907 koski tarvetta perustaa koteja turvattomille yksinäisille äideille ja heidän lapsilleen. Asiasta tehty eduskunta-aloite ei kuitenkaan silloin eikä monta kertaa uudistettunakaan tuottanut tulosta. Vasta sotavuonna 1942 vihittiin Helsingissä maamme ensimmäinen Ensi Koti, jonka rakentamista varten perustettu yhdistys oli onnistunut hankkimaan rahat. Yhdistystä johti ensimmäisten kansanedustajien joukosta valittu Miina Sillanpää, josta tuli myös Suomen ensimmäinen naisministeri. Miina Sillanpään syntymästä on kulunut tänä vuonna 150 vuotta.
Tänään vastaavanlaisessa hädässä ovat maahamme pakolaisina ja turvapaikanhakijoina saapuneet lapsiperheet. Lasten turvattomuudesta kertovat tiedot yli 10 000 turvapaikanhakijalapsen katoamisesta Euroopassa. Meidän on kiinnitettävä erityinen huomio lasten ja nuorten elinoloihin, jotta syrjäytyminen suomalaisesta yhteiskunnasta vältetään.
On pidettävä huolta siitä, että vastaanottokeskusten ja hätämajoituspaikkojen tilat ovat tarkoituksenmukaisia myös lapsille ja lapsiperheille, esimerkiksi omat siivet ja solut. On tärkeää, että lapsiperheille turvataan lapsiystävälliset ja lasten kehitystä mahdollistavat olosuhteet.
Turvapaikan tai muun siihen verrattavan oleskeluluvan saaneiden perheiden ja lasten onnistunut kotouttaminen on suuri haaste. Lapsiperheille tarvitaan heidän erityistarpeensa tunnistavia palvelukokonaisuuksia, vertaistukea ja yhteiskuntaamme integroituja koteja, joissa perheet voivat turvallisin mielin aloittaa omaehtoisen ja lasten hyvää kehitystä turvaavan elämän.
Turvapaikanhakijoina saapuneet äidit jäävät helposti lasten kanssa kotiin ja vaille suomen tai ruotsin kielen oppimisen mahdollisuuksia. Kotoutumispalveluiden ja kielikoulutuksen järjestämisessä on tärkeää arkielämästä lähtevät ratkaisut.
Avainasemassa on lasten ja perheiden osallisuus yhteiskunnassa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,