Uusi hallitus antoi hiljattain eduskunnalle lisätalousarvion,
jossa päätettiin tuloveron alennuksesta. Muutos
toteutetaan siten, että työnantajat alentavat
palkkojen pidätysprosenttia 1 prosenttiyksiköllä 1.7.2003
alkaen. Alennus tehdään työntekijän
voimassa olevan verokortin pidätysprosenttiin, eikä työntekijöiden
siis tarvitse hakea uutta verokorttia verotoimistosta.
Pidätysprosentin alennus koskee palkkoja sekä työ-
ja käyttökorvauksia. Alennusta ei tehdä pidätysprosenttiin
maksettaessa eläkkeitä sekä työttömyys-
ja sairauspäivärahoja.
Suomessa on noin 1,2 miljoonaa eläkeläistä. Heidän
keskimääräinen eläketulonsa
kuukaudessa on noin 1 000 euroa. Vain 15 prosenttia heistä saa
yli 2 000 euroa rahaa kuukaudessa. Sillä siis pitää tulla
toimeen. On paljon ihmisiä, jotka väittävät,
että nämä 85 prosenttia olisivat
suurituloisia. Itse en oikein osaa heitä suurituloisina
pitää. Näistä 1,2 miljoonasta
eläkeläisestä 300 000 kuuluu
ryhmään, joka ei maksa veroa lainkaan, koska eläke
on niin pieni. Eläkeläisistä 900 000 toisin
sanoen maksaa veroa, ja itse asiassa siitä joukosta ainoastaan
300 000 saa sen verran riittävää eläkettä,
että he joutuvat siitä maksamaan veroa, jolla
on vaikutus heidän omaan arkipäiväänsä.
Yhden kerran viime aikoina tämä sama kohderyhmä on
saanut veronpalautuksen keskellä verovuotta, vuonna 2000,
ja silloin olisi jo monen päättäjän
pitänyt ottaa huomioon, että se tekniikka, mikä silloin
toteutettiin, oli täysin takaperoinen. Palautus tuli liian
myöhään tälle eläkeläisryhmälle.
Yli miljoona eläkeläistä on varmasti
pannut merkille, että lisätalousarvion kirjaus
verojen kevennyksistä mainitsee niiden suuntautuvan vain ansiotuloihin.
Todellisuudessahan kevennys tulee viiveellä myös
eläkeläisille, mutta moni varmasti kokee asian
niin, että alennus koskee vain ansiotuloja, ei eläkkeitä.
Tämän vuoden kuuden viimeisen kuukauden aikana
tapahtuva yhden prosentin vähennys ansiotulon saajille
tulee eläkeläisille lopullisessa mielessä verotuksen
tarkistuksen jälkeen tilille vasta vuoden 2004 joulukuussa,
itse asiassa puolentoista vuoden kuluttua. Miksi tämä kaikki
on tehty näin? Moni kansalainen onkin kutsunut tätä "kuuden
kuukauden pakkolainaksi", joka tulee jälkikäteen
maksuun. Termiä voidaan pitää oikeaan
osuneena.
Mielenkiintoista on myös se, että palkansaajien
tuloveron kevennystä perustellaan elvytyksellä ja
ostovoiman kasvulla. Ministeri Kalliomäki kertoi hyödyn
koituvan koko väestölle. On vaikeaa nähdä eläkeläisten
hyötyvän tästä ratkaisusta millään
tavoin ennen vuoden 2004 loppua. Elvytys- ja ostovoimapuheilla olisi
hieman enemmän uskottavuutta, jos myös eläkeläiset
olisi asetettu tasavertaiseen asemaan veronalennusten yhteydessä:
he ovat ryhmä, joka jos kuka, laittaisi rahan heti kiertoon
ja kulutukseen. Harva heistä haluaa sitä sukanvarteen.
Hallituksessa ei näytä olevan intoa eikä halua asettaa
palkansaajia ja eläkeläisiä samalle viivalle.
Virkamiehet ja ministerit vetoavat kilvan teknisiin ongelmiin, jotka
johtuvat mm. eläkkeitä maksavien tahojen hajanaisuudesta.
Nämä ongelmat eivät ole käsittääkseni
ylitsepääsemättömiä. Jos
halua on hitusenkin, voidaan veronalennus ulottaa jo 1.7.2003 koskemaan
myös kaikkia eläkkeitä. Olen jättänyt
asiasta hallitukselle toimenpidealoitteen. Hallituksen on nyt aika
alkaa lunastaa vaalikentillä viljeltyjä lupauksia.