TOIMENPIDEALOITE 45/2013 vp

TPA 45/2013 vp - Kimmo Tiilikainen /kesk ym.

Tarkistettu versio 2.0

Menosäännön käyttöönottaminen

Eduskunnalle

Keskustan lähtökohtana on, että julkinen talous tulee sopeuttaa tasapainoon keskipitkällä ajanjaksolla, vajaan kymmenen vuoden kuluessa. Keskusta esittää sopeuttamistoimien puitteiksi menosääntöä, joka tuo julkisen talouden menopuoleen kaivattua pitkäjänteistä ennustettavuutta.

Keskustan esittämän menosäännön myötä Suomessa sitoudutaan siihen, että valtion menot voivat talouskasvuvuosina kasvavat keskimäärin korkeintaan 60 prosenttia talouskasvun mukanaan tuomasta valtion tulojen kasvusta. Tulojen kasvusta 40 prosenttia käytettäisiin alijäämän paikkaamiseen. Näin varmistetaan, että velkasuhde saadaan nopeahkosti taittumaan. Keskustan menosääntöä ei kuitenkaan ole tarkoitettu käytettäväksi taloudellisen taantuman aikana. Vastaavanlaisen menosäännön käyttöönottamista myös kuntataloudessa olisi syytä harkita.

Menosääntö mahdollistaa pitkäjänteisyytensä ansiosta alkuvaiheessa sellaisten satsausten tekemisen, joilla luodaan edellytykset vahvemman talouskasvun pohjalle tulevina vuosina. Menosäännön käyttöönottaminen olisi Suomelta selkeä viesti siitä, että tulemme keskipitkällä aikavälillä vakauttamaan julkisen taloutemme.

Menosääntö ei kuitenkaan yksinomaan ole riittävä keino julkisen talouden vakauttamiseksi, vaan se luo lähinnä puitteet menokurin säilymiselle. Menosäännön rinnalle tarvitaan tuntuvia satsauksia kasvuedellytysten luomiseksi. Keskusta on esittänyt näitä toimenpiteitä muun muassa kasvurahaston muodossa, jolloin lisäpanostuksia voidaan tehdä laittamalla valtion tase tekemään aktiivisesti töitä suomalaisten hyvinvoinnin puolesta. Näin toimien merkittävät kasvusatsaukset voidaan tehdä mahdollisimman vähän vuotuista budjettitaloutta rasittaen. Valtion on rohkeilla toimenpiteillään tuettava yritysten investointi- ja työllistämismahdollisuuksien edellytyksiä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vakauttaakseen valtiontalouden noin kymmenen vuoden mittaisella menosääntö-ohjelmalla, jossa sitoudutaan siihen, että valtion menot voivat talouskasvuvuosina kasvaa keskimäärin korkeintaan 60 prosenttia talouskasvun mukanaan tuomasta valtion tulojen kasvusta. Vastaavasti tulojen kasvusta vähintään 40 prosenttia puolestaan käytettäisiin alijäämän paikkaamiseen.