Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu suomalaisen hyvinvointivaltion turvaverkoksi, joka perustuu yhteiseen vastuuseen ja veronmaksajien rahoitukseen. Järjestelmän ensisijainen tarkoitus on tukea suomalaisia erilaisissa elämäntilanteissa. Kuitenkin viime vuosina on käynyt yhä selvemmäksi, että maahanmuutto ei ole parantanut huoltosuhdetta eikä vahvistanut julkista taloutta. Päinvastoin maahanmuutto on lisännyt sosiaaliturvamenojen painetta.
Kela on toimittanut tiedotusvälineille tietoja, joista käy ilmi muun muassa, että vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista oli vuonna 2024 jo 29,5 prosenttia. Vuonna 2017 osuus oli vielä 19,4 prosenttia. Työmarkkinatuen saajista vieraskielisten osuus nousi 25,7 prosenttiin ja peruspäivärahan saajista 20,3 prosenttiin. Yleisessä asumistuessa kehitys on samansuuntainen: vieraskielisten osuus oli vuonna 2024 jo 21,9 prosenttia.
Vieraskielisistä henkilöistä suuri enemmistö asuu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Näiden kaupunkien tilastoissa heidän osuutensa tukien saajista on huomattavasti korkeampi. Helsingin väestöstä vieraskielisiä oli vuoden 2024 lopussa 20,4 prosenttia. Toimeentulotuen saajista heidän osuutensa oli 42,7 prosenttia, peruspäivärahan saajista 28,9 prosenttia, työmarkkinatuen saajista 39,7 prosenttia ja yleisen asumistuen saajista 32,1 prosenttia. Espoossa vieraskielisten osuus oli viime vuoden lopussa 25 prosenttia. Heidän osuutensa toimeentulotuen saajista oli vähän yli 49 prosenttia, peruspäivärahan saajista 39,6 prosenttia, työmarkkinatuen saajista 51,6 prosenttia ja yleisen asumistuen saajista 40 prosenttia. Vantaalla vieraskielisen väestön osuus on kolmikosta suurin, lähes 30 prosenttia viime vuoden lopussa. Heidän osuutensa toimeentulotuen saajista oli vähän yli 49 prosenttia, peruspäivärahan saajista 44,2 prosenttia, työmarkkinatuen saajista 51,2 prosenttia ja yleisen asumistuen saajista 45,7 prosenttia.
Näihin neljään tukimuotoon (toimeentulotuki, työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja asumistuki) kului koko maassa runsaat 4 miljardia euroa vuonna 2024. Vieraskielisten osuus oli yli 1,1 miljardia euroa. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on todennut, että maahanmuuttajien työttömyysaste on noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna ja työllisyysaste noin 20 prosenttiyksikköä matalampi. Tämä tarkoittaa, että nykyinen maahanmuutto lisää julkisen talouden alijäämää sen sijaan, että se korjaisi sitä.
Suomen valtiontalous on vakavissa vaikeuksissa. Kestävyysvaje kasvaa, velkaantuminen kiihtyy eikä työpaikkoja riitä kaikille. Näissä oloissa ei ole kestävää, että sosiaaliturvajärjestelmäämme voidaan käyttää hyväksi ilman kansalaisuutta. Lisäksi sosiaaliturvan rajaaminen vain kansalaisille vähentäisi vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat Suomeen henkilöitä ensisijaisesti sosiaaliturvan vuoksi. Kansalaisuuden edellyttäminen olisi oikeudenmukainen ja selkeä sääntö, joka kohdistaisi veronmaksajien rahoittamat etuudet niille, joille järjestelmä alun perin luotiin.
Monet Euroopan maat ovat jo tiukentaneet sosiaaliturvan saamisen ehtoja. Suomi ei saa olla poikkeus. Kansalaisten luottamus hyvinvointivaltioon ja yhteiseen turvaverkkoon rapautuu, jos järjestelmän nähdään palvelevan ensisijaisesti muita kuin suomalaisia.