Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Marinin hallituksen hallitusohjelma on Suomen historian uskottavin ekokriisin hillitsemisen tavoitteissaan. Hiilineutraaliustavoite ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen hillitsemistavoite ovat oikeaan suuntaan vieviä.
Kuitenkin on niin, että maailman maista ainoastaan Marokko ja Gambia ovat Pariisin sopimuksen mukaisella päästövähennyspolulla. Maailma on lämmennyt tähän mennessä jo 1,25 astetta, kun ilmastotieteen paras arvio turvarajasta on 1.5 astetta. Suomessa päästövähennysten toimenpidekuilu eli epäsuhta päästövähennystavoitteen ja sovittujen toimien välillä oli huhtikuussa 2021 11 Mt.
Hallituksella ja koko suomalaisella yhteiskunnalla on vielä iso urakka päästöjen saamisessa riittävän alas. On tärkeää, että kansalaiset kokevat yhteiskunnan ekologisen jälleenrakentamisen omaksi asiakseen. Ihmisten pitää saada osallistua elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon jo perustuslain nojalla, ja suomalaisen yhteiskunnan muokkaaminen ekologisesti kestäväksi on mitä suurimmassa määrin tätä.
On perusteltua vaatia nopeita ja oikeudenmukaisia päästövähennystoimia. On myös hyödyllistä ja kansalaisten osallistumisoikeuksia kunnioittavaa, että kansalaisetkin voivat esittää päästövähennyskohteita. Näin toimet voivat myös kohdentua oikeudenmukaisesti ja kansalaisten oikeustajua kunnioittaen sekä erilaisten ihmisten yhteiskunnallisuutta osallisuutta lisäten.
Tätä tarkoitusta varten kansalaisraadin tai -foorumin perustaminen olisi perusteltua. Kansalaisraati koostuisi satunnaisesti valituista kansalaisista, jotka eri ikäisinä ja eri Suomen alueilla asuvina toisivat arvokkaita ulottuvuuksia toimien oikeudenmukaisuuden määrittämiseen. Ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus vaatii nopeita toimia, alueellinen oikeudenmukaisuus vaatii alueellista analyysia eri elämäntapoihin liittyvistä päästövähennysten mahdollisuuksista.
Kansalaisraadit voivat löytää ylivaalikautisiin ongelmiin kestäviä ratkaisuja. Tavalliset kansalaiset kykenevät ymmärtämään monimutkaistakin informaatiota ja tekemään perusteltuja päätöksiä, kun raati informoidaan parhaalla tieteellisellä tiedolla. Esimerkiksi Irlannissa, Kanadassa, Australiassa ja Puolassa on omat kansalaisraatinsa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,