Ylityöhön suostuminen on työntekijälle monissa tilanteissa järkevä keino saada lisätuloja, koska ylityöstä on maksettava korotettua palkkaa. 

Vuorokautisesta ylityöstä on kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksettava 50 prosentilla korotettu palkka ja niitä seuraavilta ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä puolestaan on maksettava 50 prosentilla korotettua palkkaa. Työehtosopimuksissa voi olla ylitöiden korvaamisesta määräyksiä, jotka poikkeavat laista. 

On ongelmallista, että jyrkkä progressiivinen verotus vähentää ylityön vastaanottamisen houkuttelevuutta. Järjestelmä ei kannusta työntekijöitä enempään työntekoon. 

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n teettämän kyselyn mukaan jopa 34 prosenttia toimihenkilöistä on rajoittanut työntekoaan lisätulojen kireämmän verotuksen takia. Olisi piristysruiske talouskasvulle ja kansantaloudelle, jos tuo periaatteellisesti merkittävä luku saadaan pienemmäksi.  

Työntekijöiden ostovoiman ja Suomen talouskasvun hyväksi työntekijöitä pitää kannustaa työntekoon ja ylityön pitää olla palkitsevaa. Jyrkän progressiivinen verotus vähentää työntekijän motivaatiota pyrkiä urapolullaan seuraavaan palkkaluokkaan. 

Edellä mainituista syistä on aiheellista muuttaa palkkatulojen verotusta Suomessa siten, että 40 viikkotunnin jälkeen tehtävät ylityötunnit verotetaan nykyistä kevyemmin sen asemesta, että koko verotettavan tulon veroprogressio kiristyy. Ylityötunnit lasketaan ehdotuksessa ensisijaisesti työehtosopimusten avulla, ja jos työehtosopimuksessa ei ole mainittu viikkotuntimäärää, käytetään työaikalain 6 §:n yleissäännöstä: "Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana." 

Koska ylityötunneille ei Suomessa toistaiseksi ole omaa verotustaan muuhun ansiotuloon nähden, edellyttänee ehdotuksen toteuttaminen käytännössä ylityön verottamista erikseen verotuspäätöksessä. 

Ehdotuksen aikaansaama verotulojen menetys kompensoituu työnteon ja kokonaistuotannon kasvulla. Tuloverotuksen keventäminen ei välttämättä merkitse valtion tulojen pienentymistä, koska verohelpotukset parantavat työntekijöiden ostovoimaa ja kannustavat tekemään enemmän töitä.