Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Muistisairaudet lisääntyvät Suomessa ja maailmanlaajuisesti jatkuvasti. Vuosittain Suomessa sairastuu noin 14 500 henkilöä muistisairauteen, ja tällä hetkellä Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta, joista noin 7 000 työikäisiä. Muistisairaudet ovat kansansairauksia siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Kehityskulun patoamiseksi ja muistisairaiden aseman parantamiseksi tarvitaan politiikan vahvaa fokusointia sairauden ennaltaehkäisyyn, hoitoon, kuntoutukseen sekä sairastuneiden arjen ja oikeuksien tukemiseen.
Kansallinen muistiohjelma on meillä toiminut muistipolitiikan tukijalkana, jolla erityisesti kuntapäättäjiä on tuettu pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen politiikkaan. Suomessa on tällä hetkellä muistiohjelma vuosille 2012—2020. Kansalliselle muistiohjelmalle tarvitaan ehdottomasti jatkokausi vuosille 2021—2030, jotta tutkittuihin suosituksiin ja hyviin käytäntöihin turvaavaa politiikkaa voidaan jatkossakin tehdä ja kehittää edelleen koko maassa. Olemme olleet edelläkävijöitä, ja tätä asemaa ei tule menettää.
Muistisairaiden tilannetta on tarkoitus käsitellä jatkossa osana ikäohjelmaa. Tässä on riskinä se, että asenne- ja toimintatapojen tasolla tapahtuu muistisairauksien hoitoon ja muistisairaiden palveluihin liittyen taantumista ja palaamista vanhakantaiseen ajatteluun siitä, että muistisairaudet olisivat vain ikääntyneiden sairauksia. Jotta muistisairauksien kansallisesta tilanteesta ja niiden ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tarvittavista toimista saadaan ajantasainen kokonaiskuva, tuleekin toimien perustua tutkittuun tietoon ja sen pohjalta laadittuun kansalliseen muistiohjelmaan.
Keskeistä tälle uudelle ohjelmalle olisi rakentaa hallintoalat ylittäen yhdessä kolmannen sektorin kanssa aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma vauvasta vaariin, sillä aivoterveyden edistäminen alkaa jo äitiysneuvolasta. Lisäksi muistiohjelmasta on tärkeää rakentaa eri toimijoiden ja viranomaisten toimintaa ohjaava muistisairauksien palveluiden, hoidon ja kuntoutuksen eheä polku kaikenikäisille muistisairaille. Muistiohjelmassa tulee olla vahvasti mukana myös aivoterveellinen ravitsemus ja liikunnan edistäminen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,