TOIMENPIDEALOITE 77/2001
vp
TPA 77/2001
vp - Pekka Vilkuna /kesk
Tarkistettu versio 2.1
Omaishoitojärjestelmän kehittäminen
Eduskunnalle
Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden avohoito
ei olisi mahdollista tämän päivän
Suomessa ilman omaishoitajien tekemää varsin sitovaa
ja vaativaa hoitotyötä. Tämä arvokas
työ mahdollistaa monelle ihmisarvoisen elämän omassa
kodissaan vaikean sairauden tai vammaisuuden keskellä.
Jokaisen ihmisen toive on saada asua turvallisessa ja tutussa ympäristössään mahdollisimman
pitkään.
Omaishoitajien hoivatyöllä on suuri yhteiskunnallinen
merkitys. Sen arvoa ei meillä vielä ole täysin
ymmärretty. Väestön ikääntyessä omaishoidon
merkityksen voi ennakoida entisestään vain korostuvan.
Omaishoidosta puhuttaessa ei sovi unohtaa sitä työtä,
minkä omaishoitajat tekevät rakkaudesta ja vastuuntunnosta
lähimmäistään kohtaan.
Omaishoitajien työ tuo yhteiskunnalle miljardien markkojen
säästöt. Viimeisimpien tietojen mukaan
noin 300 000 perheessä hoidetaan omaisia, mutta
vain 22 000 omaishoitajaa on päässyt omaishoidon
tuen piiriin. Omaishoitoon panostamalla vähennettäisiin
nykyistä enemmän paineita mennä kohti
yhteiskunnan ylläpitämää hoitojärjestelmää.
Omaishoitojärjestelmä säädettiin
lakisääteiseksi vuonna 1992. Sen jälkeen
järjestelmää ei ole suuremmin kehitetty
vastaamaan käytännön tarpeita. Erityisen
kiirellisesti tulisi nostaa omaishoitajien korvauksen tasoa sekä lisätä sijaishoitopaikkoja.
Keskeisin ongelma liittyy omaishoitajille maksettavan korvauksen
tason vaihteluun hoidettavan kunnosta ja asuinkunnasta riippuen.
Kun monissa kunnissa omaishoitoon varatut määrärahat
loppuvat kesken vuotta, omaishoidon tuen piiriin valikoituvat vain
kaikkein vaikeimmat tapaukset.
Omaishoidon suuri kysymys liittyy omaishoitajien fyysiseen ja
henkiseen jaksamiseen. Omaishoitajien vapaa-aikajärjestelyt
ovat puutteellisia ja tukipalvelut vaihtelevat suuresti. Yhteiskunnan
ei tule tässäkään mielessä jättää omaishoitajiaan
yksin.
Ongelmien moninaisuuden vuoksi omaishoitojärjestelmän
kehittämiseen tarvitaan määrätietoista
panostusta. Valtiovallan tulee kehittää omaishoidon
lakisääteisiä etuuksia ja taata riittävät
valtionosuudet omaishoidon kehittämiseen kunnissa. Omaishoitajille
maksettavaa tuen tasoa tulee parantaa ja saattaa se verottomuuden piiriin.
Sijaishoitoa tulee kehittää niin, että myös omaishoitaja
voi pitää ansaitsemansa lakisääteiset
vapaat ilman huolta omaisestaan. Mahdollisuudet kodinomaisten palvelukotien
vuorohoitoon ja kehitteillä olevaan kierrätysmalliin
tulee täysimääräisesti hyödyntää.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy määrätietoisiin
toimenpiteisiin omaishoitojärjestelmän lakisääteiseksi
kehittämiseksi ja omaishoidon aseman vakiinnuttamiseksi
osaksi suomalaista hoitojärjestelmää.
Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta
2001