Ehdotuksen tausta ja tavoitteet
Komissio julkaisi 11.3.2025 luonnoksen puhtaan teollisuuden ohjelman valtiontukipuitteiksi (Clean Industrial Deal State aid Framework, CISAF). Puitteet on tarkoitus hyväksyä kesäkuun 2025 loppuun mennessä niin, että ne ovat voimassa vuoden 2030 loppuun saakka. Uudet valtiontukipuitteet korvaavat voimaan tullessaan Venäjän hyökkäyssodan vuoksi vuonna 2023 hyväksytyt valtiontukien kriisi- ja siirtymäpuitteet (TCTF). Nykyisten sääntöjen nojalla hyväksyttyjä tukiohjelmia voitaisiin kuitenkin soveltaa 31.12.2025 asti.
Puhtaan teollisuuden ohjelman valtiontukipuitteiden taustalla ovat EU:n puhtaan teollisuuden ohjelma (E 15/2025 vp) sekä kohtuuhintaisen energian toimintasuunnitelma (E 17/2025 vp). Ehdotetuilla uusilla valtiontukipuitteilla jatkettaisiin, ja joiltain osin myös laajennettaisiin, voimassa olevien kriisi- ja siirtymäpuitteiden mukaisia valtiontukisääntöjen helpotuksia. Tavoitteena on vauhdittaa uusiutuvan energian käyttöönottoa ja teollisuuden vähähiilistämistä sekä varmistaa puhtaan teollisuuden riittävä valmistuskapasiteetti EU:ssa.
Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
Keskeisten ehdotusten arviointia
Yleistä
Talousvaliokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että EU:n valtiontukipolitiikka voi joissain tilanteissa olla tarkoituksenmukainen keino EU:n puhtaan teollisuuden ohjelman täytäntöönpanossa, teollisuuden vähähiilistämisessä sekä uusiutuvan energian käyttöönoton vauhdittamisessa. Valiokunta toteaa samalla, että EU:n valtiontukivalvonnan tehtävänä on varmistaa, että valtiontuet eivät vääristä kilpailua sisämarkkinoilla ja että tuet kohdistetaan markkinoiden toimintapuutteisiin. Lisäksi tulee huolehtia eri toimijoiden tasapuolisista toimintaedellytyksistä sekä siitä, että valtiontukisäännöt toteuttavat teknologianeutraliteetin periaatetta. EU:n valtiontukisääntöjen tulisi tukea EU:n markkinoiden säilymistä kilpailullisina, avoimina ja kilpailukykyisinä.
Talousvaliokunta toteaa, että voimassa oleviin valtiontukien kriisi- ja siirtymäpuitteisiin sekä ehdotettaviin CISAF-puitteisiin sisältyvät helpotukset valtiontukisääntöihin ovat merkittäviä, ja ne vääristävät kilpailua markkinoilla enemmän kuin on tarpeen ehdotetun sääntelyn tavoitteiden saavuttamiseksi. Valiokunta kiinnittää huomiota valtioneuvoston e-kirjeessä todettuun, jonka mukaan koko kriisi- ja siirtymäpuitteiden kahden vuoden voimassaoloaikana jäsenvaltioille ei ole esitetty kattavaa vaikutustenarviointia joustavoitettujen sääntöjen hyödyistä ja haitoista. Komission tulisikin tehdä kattava vaikutusarviointi tuen vaikutuksista ja nykyisen tukipolitiikan täytäntöönpanosta sekä EU:ssa että keskeisissä kilpailijamaissa. Valiokunta viittaa puhtaan teollisuuden ohjelmaa koskevaan lausuntoonsa (TaVL 15/2025 vp — E 15/2025 vp) ja korostaa tosiseikkoihin ja tutkimustietoon perustuvien vaikutusarviointien keskeistä merkitystä.
Tuet uusiutuvan energian käyttöönoton edistämiseen
Ehdotuksella pyritään helpottamaan sellaisten investointien tukemista, joilla nopeutetaan ja laajennetaan uusiutuvan energian saatavuutta kustannustehokkaasti. Tältä osin ehdotus pääosin vastaa voimassa olevien tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden mukaista sääntelyä.
Talousvaliokunta korostaa valtioneuvoston tavoin, että EU:n kilpailukyvyn näkökulmasta on olennaista, että tukia kohdistetaan teknologianeutraliteettiperiaatteen mukaisesti ensisijaisesti puhtaisiin ja innovatiivisiin teollisuuden uudistumista edistäviin investointeihin.
Vähähiilinen vety, ydinvoima ja hiilidioksidin talteenotto.
Usean asiantuntijalausunnon mukaan ehdotettu sääntely edistää teknologianeutraliteetin toteutumista aiempaa paremmin, mutta sääntelyä pitää edelleen kehittää, jotta voidaan varmistua siitä, että se kohtelee eri teknologioita yhdenvertaisesti. Esimerkiksi uusiutuvan vedyn tuotanto- ja käyttöinvestointien lisäksi myös puhtaaseen sähköön perustuvien vähähiilisen vedyn tuotanto- ja käyttöinvestointien tulisi olla tukikelpoisia. Tämä on Suomen näkökulmasta erittäin tärkeää, koska puhtaan sähkön osuus Suomessa on noin 95 prosenttia, ja suomalaisesta sähköverkosta tuotettu vety määritellään vähähiiliseksi.
Ehdotuksen mukaan voitaisiin tukea muuta kuin biologista alkuperää olevien liikenteen polttoaineiden (RFNBO-polttoaineiden) tuotantoa, mutta ei tuotannon sivutuotteena tulevaa vähähiilistä vetyä. Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että vähähiilistä vetyä koskevia valtiontuen kriteerejä tulisi väljentää, jotta prosessissa sivutuotteena syntyvä vähähiilinen vety olisi tuen piirissä. Esimerkiksi Suomessa vedyntuotantohankkeissa on usein tarkoituksena tuottaa RFNBO-polttoaineita päätuotteena, jolloin sivutuotteena tulee jonkin verran verkkosähköllä tuotettua vähähiilistä vetyä.
Ehdotuksessa ei ole ydinvoimahankkeille myönnettävää tukea koskevia selkeitä sääntöjä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että EU:n valtiontukisäännöt kohtelevat ydinvoimaa samalla tavoin kuin uusiutuvia energiamuotoja. Tämä on tärkeää myös esimerkiksi pieniä modulaarisia ydinreaktoreja koskevan teknologian kehitystyön mahdollistamiseksi.
Uusissa valtiontukipuitteissa mahdollistetaan tuen myöntäminen myös vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenottolaitteita koskeviin investointeihin. Valiokunta pitää ehdotusta kannatettavana, mutta huomauttaa valtioneuvoston tavoin, että sääntöjen tulisi soveltua riittävän hyvin myös biogeenisen hiilidioksidin talteenottoon.
Fossiilittoman jouston tukijärjestelmä ja kapasiteettimekanismi
Ehdotuksen mukaan tukea voidaan myöntää fossiilittoman jouston tukimekanismeille sekä kapasiteettimekanismeille. Ehdotukset ovat tilapäisissä valtiontukipuitteissa uusia.
Fossiilittoman jouston tukimekanismi mahdollistaa sähkön varastointi-, tuotanto- tai kulutusjoustokapasiteetin tukemisen esimerkiksi valtion järjestämän tarjouskilpailun avulla ratkomaan uusiutuvan energian vaihtelevan tuotannon ongelmia. Tukia kapasiteettimekanismeihin voitaisiin puolestaan myöntää esimerkiksi strategiselle sähköreserville, kuten Suomessa tehoreserville.
Valiokunta toteaa, että ehdotukset ovat kannatettavia. Suomen sähkömarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta fossiilittoman jouston tukimekanismia koskevassa ehdotuksessa tulisi kuitenkin huomioida paremmin pitkien kylmien ja tyynien ajanjaksojen aiheuttama niukkuus uusiutuvan energian tuotannossa. Tehoreservin osalta liian rajoittavia ovat vuoden sopimusaika ja mahdollisuus hankkia kapasiteettia vain yksi vuosi etukäteen. Tehoreservillä tulisi pystyä varautumaan myös poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten tuotanto- tai siirtokapasiteetin pitkäaikaisiin vikaantumisiin.
Tuet puhtaan teollisuuden teknologioiden vauhdittamiseen
Ehdotus mahdollistaa tuen myöntämisen sellaisten tukiohjelmien nojalla, jotka kannustavat puhtaan teknologian käyttöönoton vauhdittamisessa olennaisten laitteistojen (akkujen, aurinkopaneelien, tuuliturbiinien, lämpöpumppujen, elektrolyysilaitteiden ja hiilidioksidin talteenotto-, hyödyntämis- ja varastointilaitteiden) tuotantokapasiteetin lisäykseen. Sisämarkkinoille soveltuvaksi katsotaan myös tuki, joka kannustaa kyseisten laitteiden valmistukseen suoraan tarkoitettujen ja ensisijaisesti siinä käytettävien keskeisten komponenttien tuotannon lisäykseen, sekä kyseisten komponenttien tuotannossa tarvittavien kriittisten raaka-aineiden talteenoton tai tuotannon lisäykseen. Lisäksi yksittäiselle yritykselle myönnettävän tuen määrä voidaan tietyissä tilanteissa korottaa EU:n ulkopuolisen maan myöntämän tuen tasolle (matching).
Valmistavan teollisuuden tuotannolliset investointituet.
Ehdotuksella jatketaan voimassa olevien kriisi- ja siirtymäpuitteiden mukaista sääntelyä, joka mahdollistaa tuotannolliset investointituet valmistavalle teollisuudelle. Tukea saisi edelleen myöntää paitsi aluetukikelpoisilla alueilla, myös niiden ulkopuolisilla alueilla. Valiokunta suhtautuu valtioneuvoston tavoin ehdotukseen kriittisesti, koska tällaiset jo voimassa olevan sääntelyn mahdollistamat ns. massatuet valmistavalle teollisuudelle ovat heikentäneet tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla sekä kiihdyttäneet jäsenmaiden välistä haitallista tukikilpailua. Sääntelyn jatkaminen pahentaa tilannetta edelleen. Valiokunta toteaa, että tuen tulisi kohdentua EU:n kilpailukykyä ja kestävää kasvua parhaiten edistävällä tavalla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tuen myöntämiselle tulisi asettaa tuettavien hankkeiden korkeaan laatuun ja innovatiivisuuteen liittyviä kriteerejä.
Yksittäisen valtiontuen korottaminen EU:n ulkopuolisen maan myöntämän tuen tasolle (matching).
Voimassa olevan valtiontukisääntelyn mukaan myönnettävän tuen määrä voidaan tietyissä tilanteissa yksittäisen hankeen osalta korottaa EU:n ulkopuolisen maan myöntämän tuen tasolle. Kyseessä voi olla tilanne, jossa tukea saavalla yrityksellä on suunnitteilla olevalle hankkeelleen useita vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Matching-tuen kriteerejä ehdotetaan edelleen helpotettavaksi niin, että edellytyksenä ei enää olisi tuen kohdentuminen aluetukikelpoiselle alueelle tai useamman jäsenvaltion alueelle.
Talousvaliokunta toteaa, että matching-tuen vaikutukset kilpailuun ja markkinoiden toimintaan ovat vaikeasti ennakoitavissa ja suhtautuu valtioneuvoston tavoin kriittisesti ehdotukseen, jonka mukaan jäsenvaltiot saisivat jatkossakin poiketa tukiohjelmakohtaisista kriteereistä ja korottaa myönnetyn tuen määrän EU:n ulkopuolisen maan myöntämän tuen tasolle (matching). Valiokunta suhtautuu kriittisesti myös näiden kriteerien väljentämistä koskevaan ehdotukseen.
Tuki yksityisiin investointeihin
Ehdotuksen mukaan myös uusiutuvaan energiaan, teollisuuden vähähiilistämiseen, puhtaan teknologian valmistamiseen sekä energiainfrastruktuuriin investoiville yksityisille sijoittajille voitaisiin myöntää valtiontukea. Ehdotus on uusi, ja sen tarkoituksena on kannustaa yksityisiä sijoittajia sijoittamaan puhtaaseen teollisuuteen ja vähentää yksityisten sijoittajien riskejä.
Talousvaliokunta on EU:n puhtaan teollisuuden ohjelmasta antamassaan lausunnossa (TaVL 15/2025 vp — E 15/2025 vp) korostanut yksityisen rahoituksen ratkaisevaa merkitystä puhtaan teollisuuden investointien etenemisen näkökulmasta ja pitää tärkeänä, että toimenpiteitä yksityisten investointien houkuttelemiseksi edelleen vahvistetaan. Julkisilla panostuksilla tulisi saada vivutettua mahdollisimman paljon yksityistä rahoitusta vähähiilisiin investointeihin. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan rahoitus tulisi kohdentaa ensisijaisesti uudistaviin ja innovaatioita tukeviin investointeihin.
Ehdotetun sääntelyn voimassaoloaika
Hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvosto pitää sisämarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta ensisijaisena ratkaisuna, että tilapäisiksi tarkoitettuja joustoja ei jatketa, ja EU:n valtiontukisäännöissä palataan mahdollisimman nopeasti kriisejä edeltäneeseen normaalitilaan. Ehdotettujen valtiontukipuitteiden viiden vuoden voimassaoloaikaan suhtaudutaan erittäin kriittisesti. Mikäli sääntöjä jatketaan ehdotetulla tavalla, puitteiden voimassaoloajan pitäisi olla enintään 2—3 vuotta. Talousvaliokunta pitää valtioneuvoston kantaa perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena.
Valiokunta kiinnittää samalla huomiota siihen, että jos uudet valtiontukipuitteet hyväksytään ehdotuksen mukaisesti viideksi vuodeksi, erilaiset tilapäiset valtiontukipoikkeukset olisivat voimassa koko vuosikymmenen 2020—2030. Valiokunta viittaa saamaansa asiantuntijalausuntoon ja toteaa, että tässä tapauksessa valtiontukipuitteiden toimivuus tulisi arvioida erityisessä välitarkastelussa ennen EU:n uuden rahoituskehyksen voimaantuloa.
On myös erittäin tärkeää, että valtiontukipuitteiden yksityiskohtia osataan hyödyntää niin, että ne mahdollistavat Suomen kilpailukyvyn ja ilmastotavoitteiden kannalta tärkeiden hankkeiden toteuttamisen. Esimerkiksi vuoden 2025 loppuun voimassa olevan kansallisen investointiverohyvitystä koskevan sääntelyn jatkaminen vuoden 2025 jälkeen edellyttää komission hyväksyntää parhaillaan valmisteltavina olevien uusien CISAF-valtiontukipuitteiden nojalla. Lisäksi pitää pyrkiä vaikuttamaan siihen, että suomalaiset yritykset pääsevät mahdollisimman laajasti mukaan erilaisiin arvoketjuihin ja sellaisiin muiden jäsenmaiden toteuttamiin hankkeisiin, joihin myönnetään valtiontukea CISAF-puitteiden tai muiden valtiontukisääntöjen perusteella.
Lopuksi
EU:n Puhtaan teollisuuden ohjelman mukaan komissio aikoo nyt käsiteltävänä olevan ehdotuksen lisäksi tehdä muutoksia myös muihin valtiontukisääntöihin. Muutoksia suunnitellaan ainakin valtiontukien ryhmäpoikkeusasetukseen. Komissio tulee arvioimaan myös takaustiedonannon päivitystarpeita. Lisäksi tarkoituksena on parantaa IPCEI-järjestelyjen toimivuutta puhtaan siirtymän tukivälineenä. Talousvaliokunta toteaa, että CISAF-puitteiden ohella muun muassa edellä mainittujen valtiontukisääntöjen muutokset voivat olennaisesti vaikuttaa siihen, millaisia ja kuinka suuria tukia yrityksille voidaan jatkossa myöntää. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kaikki EU:n valtiontukisääntöjen uudistamista koskevat ehdotukset ja niiden vaikutukset analysoidaan tarkasti sekä kyseisen sääntelyn näkökulmasta sekä osana laajempaa sääntelykokonaisuutta.