Perustelut

Valiokunta katsoo, että valtioneuvoston lähtökohta puheenjohtajuuskaudelle on kannatettava. Unionin tulee entistä selvemmin keskittyä sellaisiin toimiin, jotka tuottavat lisäarvoa yhteisötasolla tehtyinä.

Lissabonin strategian toimeenpano täyttää selkeästi tämän kriteerin. Toimeenpanoon liittyen valtioneuvosto painottaa erityisesti tuottavuuden kasvun parantamista ja nostaa esille tietoon ja osaamiseen panostamisen sekä yritysten yleisten toimintaedellytysten kehittämisen. Valiokunta pitää valittua linjaa oikeana.

Myös energiamarkkinoiden toimivuus ja energian saatavuus mainitaan, joskin lyhyesti, yhtenä horisontaalisena, kasvua ja kilpailukykyä tukevana alueena. Tätä se mitä suurimmassa määrin onkin. Kyse on keskeisestä yhteisöteollisuuden kilpailukykytekijästä, jolla on merkittävä vaikutus koko talouden ja yhteisöalueenkin vakauteen. Yhteisöteollisuuden kannalta energian saatavuuden ja sen hinnan merkitys tulevia investointeja ajatellen on huomattava. Aihe tulee puheenjohtajuuskaudellamme olemaan myös kansainvälisesti esillä mm. ilmastoneuvottelujen muodossa.

Vaikuttavuuteensa nähden yhteisön energiamarkkinoiden nykytilaa ei voida pitää tyydyttävänä. Liian usein koko yhteisön kannalta periaatteellisesti merkittäviä ratkaisuja tehdään vain yksittäisiä kansallisia lähtökohtia ajatellen. Koko yhteisön kattavien energiamarkkinoiden toteutuminen ei ole näköpiirissä. Valiokunta katsookin, että Suomen tulisi puheenjohtajuuskaudellaan ottaa energiamarkkinoiden kehittäminen ja energian saatavuuden turvaaminen yhdeksi keskeiseksi Lissabonin strategian toimeenpanoon liittyväksi painopistealueeksi. Suomella on tältä osin myös kansallisesti annettavaa mm. energiatehokkuuteen liittyvän korkeatasoisen teknologian muodossa. Sektori olisi tätä kautta mahdollista ottaa esille myös osana esim. innovaatioihin liittyvää keskustelua.