Perustelut

Uudistuksen lähtökohdat

Talousvaliokunta pitää aluehallinnon kokonaisuudistusta tarpeellisena ja perusteltuna. Nykyinen hallintomalli on useiden osittaisuudistusten myötä muodostunut monimutkaiseksi ja sektoroituneeksi. Asiakkaan näkökulmasta on jääty kauaksi yhden luukun periaatteella toimivasta mallista. Valiokunta yhtyykin esityksen tavoitteeseen aikaansaada kansalais- ja asiakaslähtöinen, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto, jossa eri sektoreiden näkemykset tulevat nykyistä paremmin otetuiksi huomioon aluetason päätöksenteossa. Ehdotus antaa hyvät mahdollisuudet ottaa huomioon paikallistasoa laajempia kytköksiä (esim. ilmasto- ja energiakysymykset) ja osaltaan varmistaa, että eri alueilla noudatetaan yhteneviä ja ennakoitavia perusperiaatteita. Esimerkiksi energiainvestointeihin liittyen valiokunta pitää tärkeänä, että niitä koskevia lupamenettelyjä kehitetään siten, että koko maahan luodaan nykyistä vakioidummat toimintamallit, jotka takaavat toimijoiden tasapuolisen kohtelun ja parantavat ennakoitavuutta.

Esitys muuttaa merkittävästi niin aluehallinnon kuin keskushallinnonkin nykyisiä toimintatapoja ja organisointia. Aikataulu muutoksille on erittäin haasteellinen. Uuden toimintakulttuurin omaksuminen ja yhteisten linjausten tekeminen tulevat edellyttämään organisaation johdolta selkeää näkemystä ja koko organisaatiolta sitoutumista muutoksiin. Talousvaliokunnan toimialan näkökulmasta nykyinen taloudellinen tilanne luo uudelle organisaatiolle lisähaasteita, sillä esimerkiksi yrittäjyyden tukemiseen liittyvien palvelujen tarve on suuri. Näiden palvelujen tulee toimia myös muutosprosessin aikana.

Talousvaliokunnan osalta merkittävimmät muutokset liittyvät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskuksiin), joita koskevaan sääntelyyn tässä lausunnossa pääosin keskitytään.

ELY-keskukset

Esityksen mukaisesti ELY-keskuksissa tulee vuoden 2010 alussa työskentelemään noin 4 400 henkeä, minkä lisäksi keskusten ohjauksessa toimii 3 500 henkeä. Virastojen toiminnan kautta kanavoituu vuosittain noin 2,4 miljardia euroa. Virastojen, joiden toimenkuvat tosin poikkeavat osin toisistaan, toimintakenttä ja asiakasmäärä ovat erittäin laajoja. Lisähaasteen luovat valtion tuottavuusohjelman asettamat tavoitteet, jotka ELY-keskusten osalta merkitsevät vuoteen 2015 mennessä 25 prosentin vähennystä ja ELY-keskusten alaisten TE-toimistojen osalta noin 20 prosentin vähennystä nykyisiin henkilötyövuosiin verrattuna. Osin tavoitteita pystytään täyttämään lisäämällä tuottavuutta mm. ELY-keskusten toimialajärjestelyjen avulla ja sähköisiä palveluja laajentamalla. Tarvetta on kuitenkin tarkastella myös kriittisesti virastojen vastuulla olevia tehtäviä ja priorisoida niitä. Samoin on arvioitava, mitä palveluja, neuvontapalvelujen lisäksi, voitaisiin mahdollisesti siirtää TE-toimistojen vastuulle.

Hallituksen esitys on monilta osin suhteellisen yleisluonteinen. Esityksen perusteella ei ole esimerkiksi selvää, miten strateginen ja toiminnallinen ohjaus ja toisaalta toimintaan allokoitavat varat saadaan käytännössä koordinoitua siten, että tehokkuus ja tuloksellisuus paranevat. Kuka viime kädessä tekee päätökset ja vastaa niistä?

Talousvaliokunta pitää lähtökohtaisesti hyvänä uudistuksen tavoitetta, jonka mukaisesti ns. kehittämistehtävät ja perinteiset viranomaistehtävät, kuten valvonta ja toimeenpano, erotetaan toisistaan. Valiokunta kuitenkin katsoo, että ehdotettu sääntely jättää ELY-virastojen osalta päätöksenteon sääntelyn (7 § ja 8 §) liian yleiselle tasolle. Valiokunta painottaa, että täytäntöönpanossa tulee kiinnittää erityistä huomiota ministeriötason koordinaatioon ja kannanmuodostukseen. Horisontaalit, yksittäisen sektorin toimialan ylittävät periaatelinjaukset, tulee tehdä keskushallinnossa eikä siirtää ongelmien ratkaisemista aluetasolle. Strategiselle suunnittelulle ja ohjaukselle tulee näin ollen asettaa korkeat tavoitteet.

Toinen keskeinen kysymys on ELY-virastojen oto-pohjaisen johtajamallin toimivuus käytännössä. Yksittäinen ELY-virasto saattaa kattaa 400—500 työntekijää ja vastata huomattavasta vuosibudjetista. Jo tämä asettaa ELY-viraston johtajalle merkittävän vastuun. Lisänä on täysin uusi organisaatio, johon tulisi kehittää uusi, tiukat tuottavuus- ja tulostavoitteet täyttävä toimintakulttuuri ja saada erilaisista vanhoista organisaatioista tuleva henkilöstö omaksumaan uusi tapa toimia.

Talousvaliokunta katsoo, että näiden tehtävien hoitaminen oman toimen ohella on erittäin haasteellista. Ehdotettu sääntely jättää myös epäselväksi, minkälaiseksi ELY-viraston johtajan toimivalta käytännössä muodostuu, kun otetaan huomioon, että maksimissaan kuusi ministeriötä antaa suoraa toiminnallista ohjausta viraston eri vastuualueille, joiden toimintaan viraston johtaja ei voi puuttua substanssikysymysten eikä esimerkiksi henkilöstön nimittämiskysymystenkään osalta. Esitys voi nykymuodossaan johtaa päätöksentekoa hidastaviin kollisio- ja jääviysongelmiin. Edellä olevaan viitaten valiokunta pitää tärkeänä, että viraston johtajalle taataan vahva asema.

Seuranta

Kuten edellä on tuotu esille, sisältyy jo pelkästään ELY-virastojen toimintaan merkittäviä haasteita, eikä tässä vaiheessa ole varmuutta siitä, miten niistä tullaan selviytymään. Talousvaliokunta pitääkin välttämättömänä, että uuden sääntelyn toimivuudesta laaditaan kattava selvitys vuoden 2011 loppuun mennessä ja varaudutaan nopeasti puuttumaan mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin.