Valtioneuvoston e-kirjeen tavoitteet ja lähtökohdat
Valtioneuvoston e-kirjeessä esitellään toimia, joita EU:n tasolla suunnitellaan pääomamarkkinaunionin tiivistämiseksi. Vaikka suuri osa aiempien pääomaunionia koskevien toimintasuunnitelmien mukaisista toimista on jo toteutettu, edelleen tarvitaan merkittäviä lisätoimia yksityisen pääoman liikkeelle saamiseksi, jotta tarvittavat investoinnit esimerkiksi puhtaaseen ja digitaaliseen siirtymään voidaan toteuttaa. Talousvaliokunta yhtyy näkemykseen, jonka mukaan toimivat pääomamarkkinat ovat edellytys EU:n strategisen kilpailukyvyn parantamiselle sekä kestävän kasvun, puhtaan ja digitaalisen siirtymän sekä esimerkiksi puolustusteollisuuteen tarvittavien investointien toteuttamiseksi.
Valiokunta katsoo, että valtioneuvoston selvitys pääomamarkkinaunionin tulevaisuudesta on tervetullut ja oikein ajoitettu. Tulevan komission ohjelmaa ja sen mukaisia toimenpiteitä valmistellaan parhaillaan, joten juuri nyt on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan siihen, minkälaisia toimia pääomamarkkinaunionin kehittämiseksi EU:ssa tarvitaan, ja miten näitä toimia käytännössä toteutetaan. Valiokunta toteaa, että vaikuttamistyössä on keskeistä pyrkiä huomioimaan myös viimeaikaiset EU:lle tehdyt selvitykset ja niissä ehdotetut toimenpiteet. Erityisesti on syytä mainita Enrico Lettan ja Mario Draghin raportit sisämarkkinoiden toimivuudesta ja EU:n kilpailukyvystä.
Keskeisiä näkökohtia EU:n pääomamarkkinaunionin kehittämiseksi
Yleistä
Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen, jonka mukaan EU:n pääomamarkkinoiden kehittämisen tavoitteena tulee olla yritysten rahoituksen saatavuuden parantaminen, kestävän talouskasvun vahvistaminen, nykyistä monipuolisemmat rahoitusmarkkinat sekä parempi rahoitusmarkkinoiden kriisinkestävyys. Valiokunta toteaa, että pääomamarkkinaunionia syventävät politiikkatoimet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että samalla varmistetaan pääoman vapaa liikkuvuus, tasapuoliset kilpailuedellytykset, riskien läpinäkyvyys ja niiden oikea hinnoittelu, kustannustehokkuus sekä sijoittajien tasapuolinen kohtelu. Lisäksi pääomamarkkinoilla pitää pyrkiä keventämään sääntelyä ja vähentämään byrokratiaa.
Talousvaliokunta kiinnittää huomioita asiantuntijakuulemisessa esitettyihin näkemyksiin, joiden mukaan pääomamarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta keskeinen haaste on, että EU:ssa yritysten rahoitus perustuu hyvin suurelta osin pankkirahoitukseen. Lisäksi Brexit ja geopoliittisessa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat selvästi heikentäneet pääomamarkkinaunionin kehitystä. Myös erot EU:n jäsenmaiden välillä ovat merkittäviä. Erityisesti ruotsalaisten pääomamarkkinoiden menestys osoittaa, että myös nykyisen sääntelykehikon puitteissa on mahdollista, esimerkiksi pitkäjänteisillä eläkejärjestelmää ja verotusta koskevilla ratkaisuilla, kehittää ja ylläpitää tehokkaasti toimivia pääomamarkkinoita. Valiokunta korostaa, että pääomamarkkinoiden kehittämisen tulee tapahtua markkinaehtoisesti. Lisäksi tulee kiinnittää tarkkaa huomiota yksittäisten jäsenmaiden onnistuneisiin ratkaisuihin ja parhaisiin käytäntöihin sekä arvioida huolellisesti, mitkä toimet on järkevä toteuttaa EU-tasolla ja mitkä puolestaan jättää jäsenvaltioiden toimivaltaan.
Yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen
Valtioneuvoston kannan mukaan Suomi pitää tärkeänä yritysten ja erityisesti kasvu- ja scale-up-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamista Euroopassa. Asiantuntijalausuntojen mukaan teollisten startup-yritysten ohella on tarpeen kiinnittää huomiota myös tutkimusorganisaatioista syntyvien spinoff-yritysten ja erityisesti pitkäjänteistä rahoitusta edellyttävien syväteknologia- eli ns. deep tech -yritysten rahoitustarpeisiin. Oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuutta tulisi helpottaa esimerkiksi public-private- yhteissijoitushankkeiden kautta niin, että yksityiset sijoittajat ja pääomasijoittajat ja julkisomisteiset pääomasijoitusyhtiöt yhdessä jakaisivat riskiä aiempaa laajemmin. Lisäksi asiantuntijalausunnoissa todetaan, että yritysten listautumiskynnystä tulisi alentaa sekä pyrkiä madaltamaan esimerkiksi eri jäsenmaiden verotukseen liittyviä esteitä, jotka vaikeuttavat rahastojen markkinointia EU:ssa yli jäsenmaiden rajojen.
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota saamaansa asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan vuonna 2023 vain 30 prosenttia kaikesta varainhankinnasta EU-maissa oli rajat ylittävää. EU-maiden rahastot ovat myös kooltaan keskimäärin huomattavasti pienempiä kuin Yhdysvalloissa ja eräissä muissa keskeisissä kilpailijamaissa. Tämä puolestaan heikentää eurooppalaisten yritysten rahoitusmahdollisuuksia sekä EU:n globaalia kilpailukykyä. Valiokunta yhtyy näkemykseen, jonka mukaan EU:n pääoma- ja rahoitusmarkkinoita pitää pyrkiä kehittämään ja poistamaan rakenteellisia esteitä niin, että yritysten ja erityisesti EU:n kilpailukyvyn näkökulmasta keskeisiä innovaatioita kehittävien ja tuottavien yritysten rahoituksen saatavuus helpottuu kaikissa niiden elinkaaren vaiheissa. Myös rahoituksen pitkäjänteisyys tulee voida turvata entistä paremmin. Valiokunta korostaa yksityinen rahoituksen ensisijaisuutta ja sitä, että julkisen rahoituksen tulee olla yksityistä rahoitusta täydentävää.
Pääomamarkkinoiden valvontaan liittyvät kysymykset
Valtioneuvoston e-kirjeessä todetaan, että Suomi suhtautuu avoimesti ehdotuksiin pääomamarkkinoiden valvonnan keskittämisestä. Useissa asiantuntijalausunnoissa todetaan, että vaikka sääntely on EU:n tasolla suurelta osin yhdenmukaistettu, jäsenvaltiokohtaiset erot sen soveltamisessa ovat edelleen merkittäviä. Tämä puolestaan aiheuttaa epätasapuolisia kilpailuasetelmia ja ylimääräistä hallinnollista taakkaa erityisesti rajat ylittävässä toiminnassa. Asiantuntijalausunnoissa pidetään tärkeänä, että erityisesti rajat ylittävissä tilanteissa Euroopan arvopaperiviranomaisen ESMA:n roolia vahvistetaan yhdenmukaisen, läpinäkyvän ja ennakoitavan EU-sääntelyn soveltamisen varmistajana.
Lähes kaikissa asiantuntijalausunnoissa kuitenkin korostetaan, että EU-sääntelyn yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen ei edellytä valvonnan keskittämistä EU:n tasolle. Parempana vaihtoehtona pidetään sitä, että valvontavastuu on jatkossakin pääosin kansallisilla viranomaisilla. Erot eri jäsenmaiden markkinoiden välillä ovat edelleen suuria ja paikallisella valvojalla on parempi tuntemus kansallisesta markkinasta. Talousvaliokunta toteaa, että muiden seikkojen ohella myös edellä esitetyt näkökohdat tulee ottaa arvioinnissa huomioon, kun muodostetaan tarkempia Suomen kantoja ja ennakkovaikuttamislinjauksia.
Arvopaperistaminen
Valtioneuvoston selvityksen mukaan osana pääomamarkkinoiden syventämistä Suomi suhtautuu myönteisesti arvopaperistamista koskevan sääntelykehikon uudelleentarkasteluun. Arvopaperistamisen kehittäminen on keino siirtää riskejä pois pankeilta muiden markkinaosapuolten kannettaviksi, parantaa rahoituksen saatavuutta ja edistää pääomien tehokasta kanavoitumista. Talousvaliokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa sinänsä kannatetaan Suomen kantaa arvopaperistamista koskevan sääntelyn kehittämiseksi. Asiantuntijalausunnoissa kuitenkin korostetaan, että sääntelykehikkoa koskevien mahdollisten uudistusten vaikutukset tulee arvioida huolellisesti niiden riskit ja rahoitusvakausvaikutukset huomioiden. Lisäksi on varmistettava, ettei sääntely vaikuta haitallisesti Suomessa hyvin toimivaan katettujen joukkolainojen markkinaan. Asiantuntijalausunnoissa kannatetaan myös Suomen varauksellista suhtautumista julkisiin tukivälineisiin arvopaperistamismarkkinan vauhdittamiseksi. Talousvaliokunta yhtyy e-kirjeessä ja asiantuntijalausunnoissa esitettyihin näkemyksiin ja perusteluihin. Valiokunta korostaa, että arvoperistamiseen liittyy sekä hyötyjä että riskejä, jotka tulee kattavasti ja huolellisesti arvioida ennen kuin uusia politiikkatoimia otetaan käyttöön.
Muita näkökohtia
Toimenpiteet vähittäissijoittamisen lisäämiseksi.
Suomen kannassa korostetaan vähittäissijoittamisen keskeistä merkitystä EU:n pääomamarkkinoiden kehittämisen ja rahoituksen saatavuuden näkökulmasta ja suhtaudutaan avoimesti eurooppalaisiin vähittäissijoittajille suunnattujen sijoitustuotteiden kehittämiseen. Useissa asiantuntijalausunnoissa yhdytään näkemykseen vähittäissijoittamisen olennaisesta roolista pääomamarkkinoilla, mutta suhtaudutaan varauksellisesti uusien sijoitustuotteiden luomiseen EU-sääntelyllä. Lausunnoissa korostetaan, että sijoitustuotteiden kehittämisen tulee olla markkinalähtöistä ja perustua aitoon kysyntään. Niiden mukaan kansalaisten osallistamista pääomamarkkinoiden toimintaan tulisi edistää niin, että lisätään vähittäissijoittamisen kannustimia ja kansalaisten talouslukutaitoa. Talousvaliokunta katsoo, että muiden seikkojen ohella edellä esitetyt näkökohdat tulisi huomioida Suomen kantojen ja ennakkovaikuttamislinjausten valmistelussa.
Yhtiöoikeuden harmonisointia koskevat ehdotukset.
Eräissä EU:n pääomamarkkinoiden toimintaa koskevissa selvityksissä on ehdotettu yhtiöoikeuden nykyistä kattavampaa harmonisointia. Valtioneuvoston e-kirjeessä ei ole otettu kantaa näihin ehdotuksiin, mutta asiantuntijalausunnoissa niihin suhtaudutaan varauksellisesti. Perusteluina todetaan, että harmonisointi voisi olennaisesti heikentää tehokkaasti toimivan pohjoismaisen pörssiyhtiöiden hallintomallin ja sitä tukevan itsesääntelyn toimivuutta. Lisäksi tuodaan esiin, että esimerkiksi Yhdysvalloissa yhtiöoikeus kuuluu osavaltioiden toimivaltaan, eikä tämä ole estänyt yhtenäisten pääomamarkkinoiden kehittymistä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että asiantuntijalausunnoissa esitettyihin näkökohtiin kiinnitetään huomiota Suomen yksityiskohtaisempia kantoja valmisteltaessa.
Kokoavia huomioita
Talousvaliokunta toteaa, että toimivia EU:n laajuisia pääomamarkkinoita tarvitaan kanavoimaan yksityisiä pääomia kestävän kasvun ja puhtaan siirtymän edellyttämien investointien rahoitukseen. Näin pystytään myös tehokkaammin tukemaan EU:n talouden kasvua ja strategista kilpailukykyä sekä vastaamaan globaalissa toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Valiokunta korostaa, että pääomamarkkinoita tulisi kehittää mahdollisimman markkinaehtoisesti. Lisäksi pääomamarkkinauninon kehittämisessä tulee huomioida jäsenmaiden pääomamarkkinoiden heterogeenisyys. On myös tarkoin arvioitava, mistä toimista on järkevää säätää EU:n tasolla ja mitkä taas on syytä jättää kansallisesti päätettäviksi.
Valiokunta korostaa ennakkovaikuttamisen tärkeyttä tulevan komission ohjelmaan. Tämä edellyttää aktiivista ja jatkuvaa vaikuttamistyötä ja yhteydenpitoa EU:n eri instituutioihin ja muihin jäsenmaihin sekä tiivistä yhteistyötä samanmielisten jäsenmaiden kanssa. Onnistunut vaikuttamistyö edellyttää oikea-aikaista kannanmuodostusta niin, että myös alan toimijat ja sidosryhmät tulevat asianmukaisesti kuulluiksi.