Eurooppalaisen kokonaisturvallisuusajattelun edistäminen on yksi Suomen pääprioriteeteista kuluvalla EU-vaalikaudella. EU:n varautumisunionistrategia on Suomen onnistuneen ennakkovaikuttamisen tulosta ja perustuu osin presidentti Niinistön komissiolle laatimaan raporttiin EU:n siviili- ja puolustusvarautumisen parantamisesta. Srategia sai asiantuntijakuulemisessa laajan tuen. Talousvaliokunta toteaa, että Suomen korkea varautumistaso ei vähennä tarvetta vahvistaa varautumista yhteisin EU-toimin. Jäsenvaltioiden yleisen varautumistason nousulla olisi selkeitä kerrannaisvaikutuksia koko EU:n ja Suomenkin turvallisuuteen.
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota strategian laajuuteen ja yleisluontoisuuteen. Jäsenvaltioiden varautumistaso ja -järjestelyt ovat hyvin eri tasoisia, jolloin strategian toimeenpanossa on tärkeä priorisoida selkeitä haavoittuvuuksia ja niitä sektoreita, joiden varautumistason nostolla olisi suurimmat vaikutukset koko EU:n turvallisuudelle. Varautumisunionistrategian toimeenpano ja erityisesti ”preparedness by design” -periaatteen toteuttaminen edellyttävät varautumisen huomiointia poikkihallinnollisesti kaikilla EU:n politiikkasektoreilla. Samalla on tärkeä huomioida jo olemassa oleva varautumiseen liittyvä sisämarkkinoiden häiriö- ja kriisinsietokyvynparantamiseksi annettu sääntely muun muassa CER- ja NIS2 -direktiivit, ja soveltaa niihin jo luotuja rakenteita ja menettelyjä sekä välttää päällekkäisiä toimia. EU:n elintärkeiden toimintojen häiriönsietokyvyn ja varautumisen vahvistamisessa kannattaa huomioida myös NATO:n resilienssiyhteistyö.
Suomen vuosikymmenien aikana luotu huoltovarmuusjärjestelmä perustuu vahvaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön, joka pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Suomessa kuten muissakin EU-maissa huoltovarmuuden kannalta kriittinen infrastruktuuri, palvelut ja tuotanto ovat pääosin yksityisen sektorin omistuksessa. Talousvaliokunta pitää kannatettavana julkisen ja yksityisen sektorin EU-tasoisen yhteistyön vahvistamista ja tukee verkottunutta lähestymistapaa. Talousvaliokunta on todennut mietinnössään (TaVM 51/2022 vp — VNS 8/2022 vp), että markkinaehtoinen ja pitkälti yritysten toimintaan perustuva huoltovarmuusmalli edellyttää monipuolisia poliittisia ja kaupallistaloudellisia kansainvälisiä suhteita. Varautumisunionistrategian sisältämän EU:n julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön tulisi perustua Suomen mallin mukaisesti vapaaehtoisuuteen ja ottaa yksityisen sektorin toimijat mukaan EU-tason varautumiseen laaja-alaisesti eri sektoreilla. Talousvaliokunta tukee asiantuntijakuulemisessa esitettyä näkemystä, ettei yritysten hallinnollista taakkaa tule lisätä huoltovarmuuden vahvistamisen nimissäkään.
Huoltovarmuus ja materiaalinen varautuminen kuuluvat viime kädessä jäsenvaltioille. Siksi onkin perusteltua, että EU-tasoinen huoltovarmuuden ja materiaalisen varautumisen kehittäminen olisi strategista ja perustuisi yhteisesti tunnistettuihin haavoittuvuuksiin, uhkiin ja riskeihin. Valtioneuvoston tavoin talousvaliokunta pitää tärkeänä, ettei EU-tason varmuusvarastointiratkaisuilla heikennetä Suomen kansallista varmuus-, velvoite- ja turvavarastointijärjestelmää, joka osaltaan tukee sekä valtion että suomalaisten kriittisten toimijoiden resilienssiä.
EU:n strategisten riippuvuuksien vähentäminen on keskeinen osa huoltovarmuuden vahvistamista. Talousvaliokunta pitää olennaisena, että EU:n hankintasääntöjä päivitetään huomioimaan paremmin strateginen riippumattomuus ja vahvistamaan huoltovarmuutta.
Varautumisunionistrategian keskiössä on unionitason yhteinen kokonaisvaltainen uhka- ja riskiarvio. Strategiseen ennakointiin pohjautuva yhteinen uhka- ja riskiarvio parantaisi strategian toimeenpanon priorisointia, seurantaa ja poliittista päätöksentekoa. Talousvaliokunta toteaa, että EU:n yhteinen varautuminen tuottaa parhaiten lisäarvoa jäsenvaltioille silloin, kun se perustuu yhteisesti jaettuun tilannekuvaan uhkista ja haavoittuvuuksista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa saaman selvityksen mukaan laadukas uhka- ja riskiarviointi edellyttäisi resurssien vahvistamista ja tiedonvaihdon merkittävää lisäämistä niin EU-toimielinten välillä, jäsenvaltioiden kesken kuin julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tältä osin varautumisunionistrategian toimeenpanossa riittää vielä tehtävää.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan turvallisuuteen liittyvät riskit huomioidaan Euroopan laajuisesti ja tuetaan alan toimijoiden kykyä tunnistaa esimerkiksi tiedon luvaton hyödyntäminen kolmansissa maissa, heihin kohdistuva vihamielinen vaikuttaminen tai eettisten normien ja integriteetin loukkaukset.
Talousvaliokunta korostaa, että valtioneuvoston on tärkeä jatkaa aktiivista vaikuttamista EU:n kokonaisturvallisuuden ja varautumisen vahvistamiseksi sekä huolehtia siitä, että EU:n rakenteita ja johtamisvastuita päivitetään tarkoituksenmukaisesti varautumisunionistrategian tavoitteiden saavuttamiseksi.