VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Komissio on esittänyt EU:n ja Euratomin ja jäsenvaltioiden keskinäistä sopimusta energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen tulkinnasta, siten että energiaperuskirja ei soveltuisi tai olisi soveltunutkaan EU:n sisäisissä suhteissa. Keskinäisessä tulkintasopimuksessa olisi kyse valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen (SopS 32 ja 33/1980) 31 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesta sopimuksesta, jonka mukaan myöhempi osapuolten välillä tehty sopimus, joka koskee valtiosopimuksen tulkintaa tai sen määräysten soveltamista, tulee artiklan 31 yleisen tulkintasäännön mukaan ottaa huomioon valtiosopimusta tulkittaessa. Komissio katsoo, että sopimus olisi allekirjoitettava niiden osapuolten välillä, jota energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen tulkinta ja soveltaminen EU:n sisäisissä riidanratkaisuissa koskee, eli jäsenvaltioiden, EU:n ja Euratomin. Komissio esitteli sopimusluonnoksen 5.10.2022 julkaisemansa tiedonannon (COM(2022) 523 final, E 2/2023 vp) yhteydessä. Keskinäisen tulkintasopimuksen valmistelu ei kevään ja kesän 2023 aikana edennyt komission katsottua, että valmistelussa on perusteltua odot-taa energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamiseen ja sopimuksesta irtisanoutumiseen liittyvän EU-tason tilanteen selkeytymistä. Komissio toimitti 12.10.2023 jäsenvaltioille non-paperin, jossa se esitti tarkempia perusteita sopimusluonnokseen, sekä selvensi arviota ehdotuksensa oikeusperustasta. Samalla komissio tiedotti suunnitelmasta jatkaa sopimuksen valmistelua kiireisellä aikataululla.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto näkee hyvänä, että useiden vuosien ajan ristiriitaisena pysynyttä kysymystä energiaperuskirjan EU:n sisäisestä soveltamisesta etenkin investointiriitojen ratkaisun osalta pyritään selventämään valtiosopimusoikeuden piiriin kuuluvalla instrumentilla. Valtioneuvosto katsoo edelleen, että oikeudellisesti varmin tapa estää energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen EU:n sisäinen soveltaminen olisi uudistettuun energiaperuskirjasta tehtyyn sopimukseen sisältyvä REIO-kirjaus.
Valtioneuvosto näkee, että ehdotettu tulkintasopimus vastaa osin EU-oikeuden mukaista tulkintaa käsillä olevasta kysymyksestä. Valtioneuvosto kiinnittää kuitenkin huomiota ehdotetun tulkintasopimuksen aineelliseen ulottuvuuteen. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että energiaperuskirjan riidanratkaisumenettely ei sovellu EU:n sisäisesti, ja ehdotetussa keskinäisessä tulkintasopimuksessa puolestaan todettaisiin, ettei energiaperuskirja kokonaisuudessaan sovellu tai ole soveltunut EU:n sisäisesti.
Valtioneuvosto suhtautuu kansainvälisen oikeuden, mukaan lukien energiaperuskirjan 16 artikla, sekä oikeusvarmuuden periaatteen valossa erittäin varauksellisesti sopimuskirjaukseen, jonka mukaan energiaperuskirja ei ole koskaan soveltunut EU:n sisäisissä suhteissa. Esitettyä takautuvaa kirjausta tulee arvioida tarkoin kansainvälisen oikeuden, oikeusvaltioperiaatteen ja oikeusturvan valossa, etenkin suhteessa tapauksiin, joissa EU:n sisäinen riidanratkaisumenettely on jo käynnistetty tai jossa sitova välitystuomio on jo annettu, mutta sitä ei ole vielä lopullisesti toimeenpantu.
Valtioneuvosto huomauttaa, että tiedossa ei ole energiaperuskirjan alaisia investointiriitoja joissa joko Suomi tai suomalainen investoija olisi osapuolena. Näin ollen ehdotetun sopimuksen takautuvan elementin käytännön vaikutusten arvioidaan Suomen näkökulmasta olevan vähäisiä. Valtioneuvosto katsoo kuitenkin, että käytännön vaikutusten puuttuminen ei vähennä kysymyksen oikeudellisen arvioinnin tarpeellisuutta.
Valtioneuvosto näkee hyvänä, että ehdotetun tulkintasopimuksen oikeusperustaa on pyritty jatkovalmistelussa selventämään. Valtioneuvosto katsoo kuitenkin, että edelleen tulisi varmistua esitetyn kansainvälisoikeudellisen oikeusperustan soveltuvuudesta ehdotetun kaltaiseen tulkintasopimukseen, etenkin siltä osin, soveltuuko Wienin yleissopimuksen 31 artiklan 3 kohdan a alakohta käsillä olevan kaltaiseen, vain osan sopimuksen osapuolista keskenään tekemään tulkintasopimukseen.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Ehdotetun tulkintasopimuksen tavoitteena on vahvistaa tulkinta siitä, ettei energiaperuskirjasta tehtyä sopimusta sovellettaisi EU:n sisällä. Asialla on liittymä myös energiaperuskirjan uudistuksen kariutumiseen; talousvaliokunta on aiemmin tänä syksynä antanut asiasta lausuntonsa (TaVL 16/2023 vp — U 47/2023 vp). Nyt ehdotetulla sopimuksella on komission arvion mukaan entistä suurempi merkitys tilanteessa, jossa uutta, vastaavan kirjauksen sisältävää sopimusta energiaperuskirjasta ei saada hyväksytyksi.
Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että välitystuomioistuimet pitäisivät jatkossa selvänä, etteivät ne voi käsitellä energiaperuskirjasta tehtyyn sopimukseen sisältyviä riitoja. Huolimatta EU:n tuomioistuimen asiaa koskevasta oikeuskäytännöstä, jonka mukaan energiaperuskirjasta tehtyyn sopimukseen perustuvaa välimiesmenettelyä ei sovelleta EU:n sisäisiin tilanteisiin, välitystuomioistuimet ovat katsoneet voivansa käsitellä myös EU:n sisäisiä riitoja.
Talousvaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin hyvänä, että ristiriitoja herättänyttä kysymystä energiaperuskirjan EU:n sisäisestä soveltamisesta etenkin investointiriitojen ratkaisun osalta pyritään selventämään. Talousvaliokunta yhtyy myös valtioneuvoston arvioon siitä, että ehdotettu tulkintasopimus vastaa osin jo vakiintunutta EU-oikeuden mukaista tulkintaa käsillä olevasta kysymyksestä.
Nyt ehdotettu sopimus laajentaisi kuitenkin tulkintaa riidanratkaisun soveltumattomuudesta EU:n sisällä siihen, ettei energiaperuskirja kokonaisuudessaan sovellu tai ole soveltunut EU:n sisäisesti. Tätä voidaan perustella sillä, että kyse ei ole sopimuksen muuttamisesta vaan tulkintasopimuksesta, jonka tarkoituksena on selventää sitä, kuinka sopimusta olisi tullut tulkita alusta pitäen. Ehdotus herättää kuitenkin kysymyksiä erityisesti oikeusvarmuuden näkökulmasta. Tulkintasopimuksen taannehtivuuden vaikutuksia lieventäisi toisaalta se, ettei sopimuksella lähtökohtaisesti ole tarkoitus puuttua jo päättyneisiin tai lainvoimaisiin välimiestuomioihin. Talousvaliokunta yhtyy kuitenkin asiantuntijakuulemisessa esitettyyn arvioon siitä, että sopimuksen ehdotetut taannehtivat vaikutukset voivat olla oikeusvarmuuden kannalta ongelmallisia erityisesti tilanteissa, joissa välitystuomion täytäntöönpano olisi kesken tulkintasopimuksen voimaan tullessa.
Talousvaliokunta korostaa valtioneuvoston kirjelmässä esiin tuotua arviota siitä, että ehdotetun keskinäisen tulkintasopimuksen käytännön vaikutusten Suomeen katsotaan olevan vähäisiä. Suomi ei ole tai ole ollut osapuolena energiaperuskirjan alaisissa riidanratkaisumenettelyissä. Vastaavasti tiedossa ei ole, että suomalaiset investoijat olisivat energiaperuskirjan alaisen riidanratkaisumenettelyn osapuolena. Näin ollen sopimuksessa esitetyllä takautuvalla vaikutuksella käynnissä oleviin riitoihin ei olisi käytännön vaikutusta Suomen kannalta.
Nyt ehdotetussa tulkintasopimuksessa on kyse poikkeuksellisesta oikeudellisesta kokonaisuudesta, jossa korostuvat toisaalta EU-oikeus ja toisaalta kansainvälis- ja valtiosopimusoikeudelliset näkökohdat. Talousvaliokunta pitää tärkeänä varmistaa, että tulkintasopimuksen hyväksymisessä noudatettava menettely on EU:n perussopimusten mukainen.