Yleistä

Yhdistynyt kuningaskunta (UK) erosi Euroopan unionista 31.1.2020. UK:n EU-eron jälkeen osapuolten keskinäinen suhde on ollut jännitteinen. Viime vuosina muuttunut geopoliittinen tilanne ja erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä UK:n nykyisen hallituksen avoimempi suhtautuminen EU-suhteen kehittämiselle ovat kuitenkin luoneet pohjaa keskusteluille yhteistyön ja kumppanuuden tiivistämiseksi edelleen.  

EU:n ja UK:n suhteet pohjautuvat osapuolten väliseen erosopimukseen sekä kauppa- ja yhteistyösopimukseen (Trade and Cooperation Agreement, TCA), joka käsittelee EU:n ja UK:n nykyistä suhdetta. TCA on EU:n kolmansien maiden kanssa tekemistä yhteistyösopimuksista kattavin. Se kattaa tavaroiden ja palvelujen kaupan, ja siinä on myös teollis- ja tekijänoikeuksia, julkisia hankintoja, kalastusta, energia-alaa sekä lainvalvontaa ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevia määräyksiä. Lisäksi siinä määrätään kilpailua ja kestävää kehitystä koskevista tasapuolisista toimintaedellytyksistä. Tavoitteena on säilyttää EU:ssa ja UK:ssa sama taso kilpailu- ja valtiontukipolitiikan sääntelyn, verotuksen, ympäristönormien sekä työelämän ja sosiaalisten normien osalta. 

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja UK:n pääministeri Keir Starmer sopivat syksyllä 2024 säännöllisistä vuosittaisista päämiestason huippukokouksista suhteiden kehityksen seuraamiseksi ja strategisen kumppanuuden kehittämiseksi. Ensimmäisessä Lontoossa 19.5.2025 järjestetyssä huippukokouksessa sovittiin yhteistyön tiivistämisestä usealla tärkeällä politiikkasektorilla, esimerkiksi kalastukseen, puolustukseen ja turvallisuuteen, energiaan, päästökauppajärjestelmään ja hiilirajamekanismiin ja nuorisoliikkuvuuteen liittyen.  

Maantieteellisestä läheisyydestä ja historiasta johtuen EU ja UK:n intressit ja arvot ovat monin osin yhtenevät. Kummallekin osapuolelle hyvä keskinäinen suhde ja toimiva yhteistyö ovat tärkeitä monesta syystä. EU on UK:n suurin kauppakumppani ja UK on EU:n toiseksi suurin kauppakumppani. Lisäksi UK on Nato-kumppani ja Ukrainan merkittävä tukija, G7-jäsen, YK:n turvallisuusneuvoston jäsen ja EU:n samanmielinen kumppani YK:ssa sekä yksi Euroopan johtavista puolustusalan toimijoista. 

Valtioneuvoston kannassa EU:n ja UK:n välisen suhteen kehittämiseen eri aloilla suhtaudutaan myönteisesti, kun se toteutetaan niin, että tasapaino oikeuksien ja velvollisuuksien välillä säilyy. Talousvaliokunta pitää valtioneuvoston kantaa perusteltuna ja keskittyy lausunnossaan toimialansa kannalta keskeisiin kysymyksiin.  

Talousvaliokunnan toimialan kannalta keskeisiä EU:n ja UK:n välisiin suhteisiin liittyviä asiakokonaisuuksia

T&K-toimintaa koskeva yhteistyö

UK palasi vuoden 2024 alussa osallistujaksi Horisontti-Eurooppa puiteohjelmaan ja Kopernikus-tutkimusohjelmaan. Talousvaliokunta pitää asiantuntijalausuntojen tavoin tätä erittäin myönteisenä ja tärkeänä kehityssuuntana sekä yhtyy näkemykseen, jonka mukaan UK tulisi saada mukaan myös EU:n tulevan rahoituskehyksen puiteohjelmaan. Valiokunta korostaa myös tutkijoiden liikkuvuuden merkitystä TKI-toiminnan näkökulmasta ja pitää tärkeänä, että tulevissa neuvotteluissa pyritään helpottamaan tutkijoiden liikkuvuutta EU:n ja UK:n välillä.  

Energiayhteistyö sekä päästökauppajärjestelmä ja hiilirajamekanismi

EU:n ja UK:n energiamarkkinat ovat kytköksissä sähkön ja kaasun siirtoyhteyksien osalta. Lukuun ottamatta Pohjois-Irlantia, jossa sähkön tukkukauppa kuuluu EU-sääntöjen piiriin, sähkökauppa tapahtuu kahdenvälisellä kaupankäynnillä, eikä UK osallistu automaattiseen siirtokapasiteetin jakoon. 

EU:n ja UK:n kauppa- ja yhteistyösopimuksessa (TCA) sovitaan tiiviistä yhteistyöstä energiasektorilla. Lisäksi osapuolet ovat tehneet erillisen sopimuksen ydinenergian turvallisuudesta ja rauhanomaisesta käytöstä. TCA-sopimuksen energiasta sovitut järjestelyt umpeutuvat 30.6.2026, joten neuvottelut olemassa olevien järjestelyjen jatkamisesta tulisi saada käyntiin mahdollisimman pian. Valiokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston kantaa, jonka mukaan Suomi tukee TCA-sopimukseen perustuvan energiayhteistyön vakiinnuttamista 30.6.2026 jälkeen sekä suhtautuu myönteisesti UK:n osallistumiseen Fusion for Energy- ja Euratom -ohjelmiin tulevan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. 

UK:n yleinen päätös olla osallistumatta EU:n sisämarkkinoille kuitenkin rajoittaa yhteistyömahdollisuuksia. Saamansa selvityksen perusteella talousvaliokunta toteaa, että UK:n osallistuminen pelkästään EU:n energian sisämarkkinoille tulisi kyseeseen vain osana kokonaisratkaisua, jossa UK sitoutuisi EU:n lainsäädännön dynaamisen yhdenmukaistamiseen, EU:n toimielinten valvonta- ja tuomiovaltaan sekä asianmukaiseen taloudelliseen kontribuutioon. UK:n osallistuminen sähkömarkkinoille lisäisi energiavirtojen vakautta ja energiaturvallisuutta sekä todennäköisesti myös laskisi energian hintoja ja houkuttelisi uusia investointeja. Asialla on erityistä merkitystä niille EU:n jäsenvaltioille, joilla on suoria siirtoyhteyksiä UK:n kanssa.  

Lukuun ottamatta Pohjois-Irlantia, EU:n ja UK:n päästökauppajärjestelmät ovat olleet brexitin jälkeen erilliset. Vaikka järjestelmät ovat yleisiltä ominaisuuksiltaan samanlaiset, ne ovat ajan kuluessa alkaneet enenevässä määrin erota toisistaan. Myös hiilirajamekanismit (CBAM) ovat joiltain toimintaperiaatteiltaan erilaiset. Valtioneuvoston kannan mukaan Suomi on valmis EU:n tavoitteiden mukaisesti tarkastelemaan mahdollisuutta syventää yhteistyötä päästökauppajärjestelmien linkittämiseksi keskenään sekä vuoropuhelun jatkamista hiilirajamekanismien yhdenmukaistamiseksi. Valiokunta pitää näitä pyrkimyksiä perusteltuina. 

Puolustusyhteistyö ja puolustusteollisuus

EU ja UK solmivat 19.5.2025 pidetyn huippukokouksen yhteydessä ei-sitovan turvallisuus- ja puolustuskumppanuuden (Security and Defence Partnership, SDP), jonka tarkoituksena on vahvistaa EU:n ja UK:n yhteistyötä turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Uusi puolustuskumppanuus kattaa useita teemoja, kuten puolustusteollisuuden, sotilaallisen liikkuvuuden, rauhanrakennuksen, kriisinhallinnan ja hybridiuhkiin vastaamisen. Kumppanuuden yhtenä tarkoituksena on myös mahdollistaa UK:n osallistuminen eurooppalaista puolustusteollisuutta vahvistavaan Euroopan SAFE-turvallisuustoimivälineeseen sekä ReArm-Europe suunnitelman mukaisiin suorituskykyhankkeisiin (ml. yhteishankinnat). Tavoitteena on luoda uusia mahdollisuuksia puolustusteollisuudella ja vahvistaa tukea Ukrainalle. Valtioneuvoston tavoin talousvaliokunta pitää EU:n ja UK:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön vahvistamista erittäin myönteisenä, ja pitää puolustuskumppanuutta hyvänä perustana yhteistyön tiivistämiseksi edelleen. 

Talousvaliokunta toteaa, että UK on merkittävä puolustusteollisuuden toimija. Näin ollen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön tiivistämisen ohella kumppanuus mahdollistaa myös EU:n ja UK:n taloudellisen yhteistyön edistämisen puolustusteollisuudessa sekä puolustustarvikkeiden että kaksikäyttötuotteiden osalta.  

Nuorisoliikkuvuus ja Erasmus+

EU:n ja UK:n välisessä huippukokouksessa päätettiin myös ryhtyä neuvotteluihin nuorten liikkuvuutta koskevan sopimuksen aikaansaamiseksi. Sopimus tarjoaisi uusia mahdollisuuksia 18—30 vuotiaille nuorille rajoitetuksi ajanjaksoksi ja puuttuisi opiskelijoiden liikkuvuuden keskeisiin esteisiin. Sopimus kattaisi opiskelun, työskentelyn ja vapaaehtoistyön sekä matkustelun rajoitetuksi ajaksi.  

Talousvaliokunta pitää huippukokouksessa asetettua tavoitetta erittäin tärkeänä ja toteaa, että myös erityisesti Erasmus+ yhteistyön kehittämisen osalta tulisi pyrkiä etenemään ripeästi. 

Finanssiala

Myös finanssiala on EU:n ja UK:n yhteistyön kannalta keskeinen toimiala. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan finanssialan sääntelyssä ei ole brexitin seurauksena toistaiseksi tapahtunut merkittävää eriytymistä. Toisaalta UK:ssa on tekeillä useita merkittäviä finanssialan sääntelymuutoksia, ja niiden voimaantultua tilannetta voidaan arvioida tarkemmin. UK:ssa valmistellaan muun muassa pankkien vakavaraisuutta koskevan Basel-sääntelykehikon täytäntöönpanoa, joka voi olennaisesti vaikuttaa siihen, miten yhdenmukaisia EU:n ja UK:n sääntelyt jatkossa ovat. 

Pääomamarkkinat ovat luonteeltaan monikansalliset, mikä korostaa toimivan yhteistyön merkitystä EU:n ja UK:n välillä esimerkiksi arvopaperikaupan selvitystoiminnan osalta. EU:n pitkäaikaisena tavoitteena on ollut siirtää Lontoossa tehtävää arvopaperikaupan selvitystoimintaa yhä enemmän EU-maihin. Näin ei kuitenkaan ole ainakaan vielä merkittävässä määrin tapahtunut. Lisäksi EU:n ja UK:n päätökset arvopaperikaupan selvitystoiminnan lyhentämisestä kahdesta päivästä yhteen päivään ajoitettiin niin, että se tapahtuu EU:ssa ja UK:ssa samanaikaisesti. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että finanssialan sääntelyn kehitystä UK:ssa seurataan jatkuvasti, pyritään kehittämään yhteistyötä TCA-sopimuksen mahdollistamissa puitteissa sekä edistämään tasapuolisten toimintaedellytysten toteutumista rahoitusmarkkinoilla.  

Lopuksi

Talousvaliokunta pitää erittäin tärkeänä EU:n ja UK:n strategisen kumppanuuden kehittämistä sekä jatkuvaa vuoropuhelua siitä, millä aloilla ja miten yhteistyötä voidaan jatkossa kehittää. TCA-sopimuksen mahdollisuudet tulee pyrkiä hyödyntämään täysimääräisesti. 

EU:n näkökulmasta neuvottelujen keskeisenä lähtökohtana tulee olla erosopimuksen edellyttämä tasapaino oikeuksien ja velvollisuuksien välillä niin, että EU:n jäsenyys on aina kannattavampaa kuin ulkopuolelle jääminen. Lisäksi on huolehdittava siitä, että olemassa olevat ETA-sopimukset ja EFTA-sopimukset eivät joudu kolmansien maiden kanssa tehtäviä sopimuksia heikompaan asemaan. Myös tasapuoliset toimintaedellytykset sekä EU:n päätöksenteon ja sisämarkkinoiden itsenäisyys ovat keskeisiä periaatteita, joiden pohjalle EU:n ja UK:n välistä suhdetta voidaan rakentaa.  

Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esiin, että viimeaikainen myönteinen kehitys EU:n ja UK:n välisessä suhteessa voi avata uusia yhteistyön tiivistämismahdollisuuksia niin, että yksi onnistuminen johtaa uuteen onnistumiseen ja niin edelleen. Tämä on hyvä lähtökohta, mutta on myös huomioitava, että UK on brexitin suhteen sisäpoliittisesti erittäin jakautunut. UK:n nykyinen hallitus onkin ollut varovainen asettamaan liian kunnianhimoisia tavoitteita (esimerkiksi jäsenyys EU:n tulliliitossa tai kiinnittyminen EU:n sisämarkkinoille), jotka voisivat politisoida asian uudelleen. Muutokset hallituspohjassa ja kansalaisten mielipiteissä voivat olennaisesti vaikuttaa siihen, miten yhteistyö eri sektoreilla voi jatkossa edetä. 

Valiokunta korostaa vielä, että Suomen on tärkeä pyrkiä edistämään yhteistyön tiivistämistä EU:n ja UK:n välillä erityisesti niillä sektoreilla ja aloilla, jotka ovat merkityksellisiä Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta.