Perustelut
Talousvaliokunta on käsitellyt esitystä niiltä osin
kuin se koskee EU:n hiilidioksidin geologista varastointia koskevan
direktiivin säännösten täytäntöönpanoa.TaVL
19/2008 vp Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi
on yksi keinoista, joilla pyritään saavuttamaan
EU:n korkealle asetetut hiilidioksidipäästöjen
vähentämistavoitteetKasvihuonekaasupäästöjen
leikkaaminen 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
Vaikka hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin mahdollistavan
teknologian kehittäminen ja käyttöönotto
ovat edenneet oletettua hitaammin, asiantuntijat arvioivat, että teknologia omaa
tulevaisuudessa merkittävää potentiaalia. Uuden
teknologian kehittymistä tuleekin edistää eri
tavoin. Esimerkiksi päästökauppasääntely
pyrkii tarjoamaan taloudellisen insentiivin hiilidioksidin varastointiin.
Direktiivin mukaan todennetusti talteenotettu ja geologisesti varastoitu
hiilidioksidi otetaan huomioon siten, ettei tästä hiilidioksidimäärästä synny
päästöoikeuksien palauttamisvelvollisuutta.
Varastoinnista koituu näin taloudellista hyötyä,
joka on sitä merkittävämpi, mitä korkeammaksi
päästöoikeuden hinta muodostuu.
Todennetuksi talteenotoksi ja varastoinniksi hyväksytään
kuitenkin vain putkea pitkin varastoitavaksi kuljetettu hiilidioksidi.
Uusia kuljetusmuotoja (esimerkiksi laivakuljetukset) ja uusia varastointitapoja voidaan
hyväksyä vain komitologiamenettelyssä.
Päästökauppadirektiivi ei myöskään
mahdollista bioenergian käytöstä aiheutuneiden
päästöjen talteenoton hyödyntämistä päästöoikeuksien laskennassa.
Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin tarjoama potentiaali
on huomioitu myös valtioneuvoston ilmasto- ja energiapolitiikkaa
koskevassa tulevaisuusselonteossaVNS 8/2009 vp,
jossa todetaan, että Suomessa tulee kehittää ja
kokeilla hiilen talteenottoa ja varastointia. Erityisesti tulee
tutkia mahdollisuuksia tuottaa hiilen talteenoton ja varastoinnin
avulla bioenergiaa negatiivisin päästöin.
Valiokunta toteaa, että Suomessa on korkeatasoista erityisesti
hiilidioksidin talteenottoon liittyvää osaamista
(esim. voimakattilateknologiaa, päästöjen
mittaus- ja monitorointiteknologiaa sekä mineraalikarbonointitekniikkaa). Alan
tutkimus- ja kehitystyötä tehdään
parhaillaan mm. strategisen huippuosaamisen keskittymässä (CLEEN
Oy). Talousvaliokunta onkin pyrkinyt selvityksessään
varmistamaan, ettei uusi sääntely estä uusien
talteenotto- ja varastointiteknologioiden kehittämistä.
Täyskielto.
Esityksessä ehdotetaan käytettäväksi
direktiivin tarjoamaa mahdollisuutta (4 artikla) kieltää kokonaan
hiilidioksidivirtojen pysyvä varastointi injektoimalla
ne maanalaisiin geologisiin muodostumiin tai vesipatsaaseen. Kielto
koskisi Suomen aluetta ja talousvyöhykettä. Muualle
EU:n alueelle on mahdollista viedä varastoitavaksi Suomessa
talteenotettua hiilidioksidia. Esityksen perusteella on tulkittavissa,
ettei se estä kehittämästä uusia
talteenottomenetelmiä, joissa hiilidioksidi esimerkiksi
sidotaan erilaisiin mineraaleihin. Jos uusi teknologia edellyttää hiilidioksidin
geologista varastointia, on varastointi Suomen alueella tai talousvyöhykkeellä mahdollista,
jos lakia muutetaan.
Nykyisen teknologian puitteissa on ilmeistä, ettei
hiilidioksidin pysyvä geologinen varastointi ole Suomen
alueella tai talousvyöhykkeellä turvallista. EU:n
alueella on geologisten puitteiden kannalta mahdollisuuksia varastoinnille, mutta
varastointihankkeet ovat edenneet hitaasti. Onkin valitettavaa,
ettei direktiivi mahdollista varastointia esimerkiksi ETA-alueella,
sillä Norjassa CCS-teknologiaCCS, Carbon dioxide Capture
and Storage on jo laajamittaisemmassa käytössä.
Välivarastointi.
Täyskielto koskisi vain pysyvää varastointia.
Välivarastointia ei sen sijaan rajoitettaisi. Esityksessä välivarastointi
määritellään laajasti kattamaan
hiilidioksidin varastointi ennen kuin se siirretään
geologisesti varastoitavaksi. Välivarastossa olevalle hiilidioksidille
asetetaan kuitenkin laatuvaatimuksia (5 §) ja säännellään
välivarastointitilan rakentamista (11 §).
Talousvaliokunta katsoo, että hallituksen esityksen perustelut
jättävät jossain määrin epäselväksi,
voiko geologisiin muodostumiin välivarastoida. Esityksen
yksityiskohtaisten perustelujen mukaan (3 §, s. 25/II),
kielto varastoida geologisiin muodostumiin ei koskisi hiilidioksidin
välivarastointia. Jää epäselväksi,
viitataanko välivarastoinnilla tässä yhteydessä alle 100 000
tonnin hiilidioksidierien välivarastointiin vai kaikkeen
välivarastointiin. Jälkimmäisessä tapauksessa
on aiheellista täsmentää 2 §:ssä olevaa
välivarastoinnin määritelmää ("hiilidioksidin
varastointia ennen sen siirtämistä pysyvästi geologisesti
varastoitavaksi") ja 3 §:ää.
Tutkimustoiminnan edistäminen.
Poikkeuksen pysyvän varastoinnin täyskiellosta
muodostaa vähäisten määrien
(alle 100 000 tonnia) geologinen varastointi. Tavoitteena
on näin osaltaan turvata tutkimustoiminnan ja teknologian
jatkokehittämisen edellytykset Suomessa. Talousvaliokunta
pitää tätä poikkeusmahdollisuutta
tärkeänä.
Vaikka nykyteknologia ei mahdollista hiilidioksidin pysyvää varastointia
Suomessa, valiokunta katsoo, ettei pysyvän varastoinnin
täysin poissulkeva sääntely parhaalla
mahdollisella tavalla kannusta uuden teknologian kehittämiseen.
Esimerkiksi luvitukseen perustuva sääntely antaisi
markkinoille selkeämmän viestin, että viranomaisilla
on valmius nopeasti reagoida uuden teknologian tarjoamiin
mahdollisuuksiin. Nykyisen teknologian perusteella hallituksen esityksen
lähtökohta pysyvän CCS-varastoinnin kiellosta
on perusteltu. Valiokunta painottaa, että asiaa on hallituksen
esityksessäkin todetulla tavalla tarvetta arvioida uudelleen
(s. 17/II), mikäli teknologia kehittyessään
mahdollistaa hiilidioksidin pysyvän geologisen varastoinnin
Suomen alueella tai talousvyöhykkeellä.