Ehdotus

Komission Lissabon-tiedonanto sisältää analyysin ohjelmakaudesta 2005—2007 sekä ehdotukset siitä, miten ohjelmaa tulee toteuttaa vuosina 2008—2010. Komissio korostaa kansantalouden vakauden merkitystä ja tarvetta toteuttaa jäljellä olevat uudistukset, jotta vahvistetaan sitä perustaa, jolla vakaata talouskasvua ylläpidetään ja varaudutaan maailmantalouden epäsuotuisaan kehitykseen.

Sisämarkkinoiden toimivuus on edelleen keskeistä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. EU:n kilpailukyky perustuu inhimilliseen pääomaan, luovuuteen, innovaatioihin, yrittäjyyteen ja laatuun kehitettäessä korkeatasoisia hyödykkeitä ja palveluja siten, että eurooppalaiset yritykset vahvistavat asemiaan globaaleilla markkinoilla. Samanaikaisesti EU:n tulee, joulukuun 2007 Eurooppa-neuvoston globalisaatiokannan mukaisesti, edistää joustavaa ja avointa etenemistä, jolla vastataan tehokkaasti globaaleihin haasteisiin mukaanlukien ilmastonmuutos ja energiavarmuus.

Komissio katsoo, että Eurooppa-neuvoston vuonna 2006 hyväksymät painopistealueet (osaaminen ja innovaatiot; yritysympäristö; investoinnit ihmisiin ja työmarkkinoiden uudistaminen; energia ja ilmastonmuutos) samoin kuin yhdennetyt talouspolitiikan ja työllisyyden suuntaviivat tulee säilyttää ennallaan. Myöskään maakohtaisiin suosituksiin ei esitetä merkittäviä muutoksia.

Merkittävimmät uudistusesitykset sisältyvät komission ehdottamaan uuteen Lissabon-ohjelmaan, KOM(2007) 804 lopullinen, jossa asetetaan kymmenen keskeistä vuoteen 2010 mennessä saavutettavaa tavoitetta. Nämä ovat: 1. Komissio esittää ehdotuksen uudistetuksi sosiaaliseksi toimintaohjelmaksi vuoden 2008 puoleenväliin mennessä ja osallistuu osaamispuutteiden korjaamiseen, 2. Komissio esittää vuonna 2008 ehdotuksia yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta, 3. Yhteisö antaa pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen säädöksen, jonka tavoitteena on vapauttaa pk-yritysten kasvupotentiaali koko niiden elinkaaren aikana, 4. Yhteisö jatkaa toimiaan saavuttaakseen tavoitteen, jonka mukaan EU:n hallinnollisia rasitteita karsitaan 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä, ja toteuttaa kunnianhimoisen yksinkertaistamisohjelman, 5. Yhteisö lujittaa yhtenäismarkkinoita, lisää kilpailua palvelusektorilla ja jatkaa rahoituspalvelumarkkinoiden yhdentämistä, 6. Yhteisö toteuttaa "viidennen vapauden" (osaamisen vapaa liikkuvuus) käytännössä luomalla todellisen eurooppalaisen tutkimusalaueen, 7. Yhteisö parantaa innovoinnin perusedellytyksiä, 8. Yhteisö toteuttaa energian sisämarkkinat ja vahvistaa ilmastonmuutospaketin, 9. Yhteisö edistää teollisuuspolitiikkaa, jossa on tavoitteena entistä kestävämpi tuotanto ja kulutus sekä 10. Yhteisö käy tärkeimpien kauppakumppaneidensa kanssa kahdenvälisiä neuvotteluja avatakseen uusia mahdollisuuksia kansainväliselle kaupalle ja sijoitustoiminnalle ja luodakseen säännösten ja standardien kannalta yhteisen alueen.Tavoitteisiin liittyen ohjelma sisältää yksityiskohtaisen listauksen tarvittavista lainsäädäntöaloitteista aikatauluineen.

Maakohtaisissa arvioissa todetaan Suomen edistyneen erittäin hyvin kansallisen toimenpideohjelman täytäntöönpanossa. Suomen vahvuutena pidetään ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen kasvua ja innovaatiojärjestelmää. Haasteina ovat erityisesti kilpailun ja tuottavuuden lisääminen palvelualoilla sekä rakennetyöttömyys.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto pitää esitettyjä kannanottoja pääosin perusteltuina, mutta kiinnittää huomiota mm. taloustilanteeseen ja rahoitusmarkkinoihin liittyviin epävarmuustekijöihin, jotka olisi tullut ottaa arvioissa paremmin huomioon. Jatkotyössä on aiheellista keskittyä erityisesti strategian niihin osa-alueisiin, joilla on edistytty hitaasti. Tällaisia ovat mm. palvelujen sisämarkkinat, rahoitusmarkkinoiden yhdentäminen, verkostotoimialat (sähkö ja kaasu) ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen.

Valtioneuvosto pitää uuden ohjelman painopistealueita ja jatkuvuuden korostamista perusteltuina. Myös yhdennettyjen suuntaviivojen pitämistä ennallaan puolletaan. Tulevalla kaudella tulee keskittyä saattamaan jo sovitut uudistukset loppuun. Jatkossa on aiheellista selvittää, miten strategia ottaa huomioon muilla alueilla (esim. rahoituskehyksien osalta) tapahtuvan kehityksen ja kannanmuodostuksen. Valtioneuvosto pitää myös strategian ulkoisen ulottuvuuden vahvistamista tärkeänä.

Valtioneuvosto pitää uutta Lissabon-ohjelmaa aiempaa selkeämpänä rakenteeltaan. Ohjelman sisältöä on yksinkertaistettu keskittymällä neljään painopistealueeseen. Osa-alueeseen yritysympäristö liittyen valtioneuvosto nostaa esille mm. pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisen, hallintomenettelyjen ja viranomaiskäytäntöjen yksinkertaistamisen sekä komission sisämarkkinoiden uudelleentarkastelua koskevan tiedonannon (Single Market Review), jonka täytäntöönpanon ja seurannan tulisi olla olennainen osa Lissabon-ohjelmaa. Osaamiseen ja innovaatioihin liittyvät esitykset ovat pääosin kannatettavia. Ns. tutkijapassin osalta valtioneuvosto kaipaa kuitenkin vielä lisäselvitystä. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että energia ja ilmastonmuutos näkyvät nyt vahvasti uudessa ohjelmassa. Keskeisimpiä siihen liittyviä instrumentteja ovat päästökauppajärjestelmän kehittäminen, energian ns. kolmannesta sisämarkkinapaketista sopiminen ja energiateknologian kehittämisen ja käyttöönoton edistäminen. Strategian vaikuttavuuden vahvistamisen osalta valtioneuvosto tukee komission tavoitetta täytäntöönpanon koordinaation vahvistamisesta kuitenkin niin, että se toteutetaan nykyistä raportointirakennetta uudistamalla, ei laajentamalla.