Ehdotuksen tavoitteet ja lähtökohdat.
Ehdotuksen tavoitteena on EU:n kilpailusääntöjen tehokas täytäntöönpano jäsenvaltioissa ja esteiden poistaminen sisämarkkinoiden tehokkaalta toiminnalta. Tämä toteutuisi sitä kautta, että jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisilla olisi nykyistä yhdenmukaisemmat ja tehokkaammat toimivaltuudet kilpailunrikkomusten tutkimiseksi, lopettamiseksi ja seuraamusten asettamiseksi. Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon siitä, että direktiivi tehostaisi ja yhdenmukaistaisi kansallista kilpailuvalvontaa. Samalla se myös yhtenäistäisi yritysten toimintaympäristöä EU-maissa ja turvaisi yhtäläisiä kilpailuedellytyksiä.
Ehdotetuista toimivaltuuksista yleisesti.
Ehdotukseen sisältyvien jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisille ehdotettujen toimivaltuuksien lähtökohtana ovat pitkälti ne toimivaltuudet, jotka komissiolla itsellään on asetuksen 1/2003 perusteella. Kansallisten viranomaisten valtuudet lähentyisivät komission käytössä jo olevia keinoja. Ehdotus ei siinä mielessä merkitse suurta periaatteellista uudistusta. Tätä korostaa se, että komission ja kansallisten viranomaisten toimivalta kilpailuasioissa on osin rinnakkainen, viranomaiset toimivat verkostona ja samatkin rikkomukset voivat tulla komission tai kansallisten viranomaisten arvioitaviksi. Tässä mielessä toimivaltuuksien yhtenäistäminen yhtenäistäisi myös yritysten toimintaympäristöä. Direktiiviehdotus sisältää useita säännöksiä, jotka jo sisältyvät voimassa olevaan kilpailulakiin. Osa ehdotetuista säännöksistä on puolestaan samantyyppisiä kuin 14.3.2017 julkaistuun kilpailulakityöryhmän mietintöön sisältyvät ehdotukset. Mietinnössä on ehdotettu muun muassa direktiiviehdotukseenkin sisältyviä rakenteellisia korjaustoimenpiteitä, menettelysääntöjen rikkomisen sanktiointia, tarkastusoikeuden riippumattomuutta tallennusvälineestä, viranomaisten tiloissa jatkettavaa tarkastusta ja toimialayhdistysten tiettyjen jäsenten liikevaihdon huomioimista yhdistykselle asetettavaa seuraamusmaksua määrättäessä. Kilpailulakityöryhmän työ yhdessä jo voimassa olevan sääntelyn kanssa muodostaa osaltaan taustaa myös nyt esitettyjen toimivaltuuksien arvioinnille. Arvioitaessa nyt käsiteltävänä olevan direktiiviehdotuksen säännöksiä talousvaliokunta pitää keskeisenä lähtökohtana turvata kilpailuviranomaisille EU-tasolla tehokkaat ja yhtenäiset toimivaltuudet. Samalla tulee kuitenkin huolehtia yritysten oikeusturvasta ja erityisesti puolustuksen oikeuksien riittävän selkeästä kirjaamisesta direktiiviin.
Toimialayhdistyksiin kohdistuvat sanktiot.
Säädösehdotukseen kuuluvista toimivaltuuksista kriittisimmän huomion kohteeksi valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut ehdotettu toimialayhdistysten sakottamista koskeva sääntely. Valiokunta pitää keskeisenä varmistaa, ettei toimialayhdistyksiä käytetä keinona kilpailulainsäädännön rikkomiseen ja etteivät yritykset tätä kautta voi kiertää vastuutaan määrättävistä seuraamuksista. Samalla säännöstä koskevissa neuvotteluissa tulee pyrkiä tasapainoon kilpailuvalvonnan tehokkuuden ja yritysten oikeusturvan välillä. Sanktiot tulee kohdistaa tosiasiallisiin kilpailusääntöjen rikkojiin ja rikkomuksesta hyötyneisiin. Sakkojen perimiseen toimialayhdistysten jäsenyrityksiltä tulee asettaa tiukat ja selkeästi määritellyt edellytykset.
Rakenteelliset toimenpiteet.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on suhtauduttu osin kriittisesti myös ehdotettuun rakenteellisia korjaustoimenpiteitä koskevaan sääntelyyn. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että rakenteelliset korjaustoimet sisältyvät jo tällä hetkellä komission toimivaltuuksiin, ja myös kansallisesti, edellä mainitussa kilpailulakityöryhmän mietinnössä niitä on ehdotettu otettaviksi mukaan uudistettavaan kilpailulakiin. Valiokunta pitää sinänsä perusteltuna rakenteellisten toimenpiteiden sisällyttämistä kilpailuviranomaisten keinovalikoimaan niiden tilanteiden varalta, joissa kielletty kilpailunrajoitus selkeästi liittyy yrityksen rakenteeseen eikä toimivaa kilpailua markkinoilla voida muilla keinoilla turvata. Valiokunta kuitenkin yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyyn arvioon siitä, että rakenteelliset toimet ovat yrityksen näkökulmasta luonteeltaan peruuttamattomia ja niillä voi olla suuria vaikutuksia yritysten sidosryhmiin, työntekijöihin ja asiakkaisiin. Valiokunta painottaa, että rakenteellisten toimenpiteiden tulee olla vasta viimesijainen keino, ja niiden käytölle tulee asettaa selkeät seuraamuksen välttämättömyyttä ja oikeasuhteisuutta koskevat edellytykset.