Ehdotetun sääntelyn tavoitteet ja keskeinen sisältö.
Komission ehdotuksen tavoitteena on vähentää pienille ja keskisuurille yrityksille koituvaa hallinnollista taakkaa, helpottaa niiden rahoituksen saantia ja siten edistää likvidien kasvumarkkinoiden kehitystä. Komission ehdotuksen lähtökohtana on pyrkiä purkamaan sääntelyä niiltä osin kuin sen on koettu olevan epätarkoituksenmukaisen raskasta ja pitkälle menevää. Ehdotus jäsentyy kolmeen asiakokonaisuuteen: markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU N:o 596/2014), esiteasetuksen (EU 2017/1129) ja komission MiFID II -direktiivin nojalla antaman delegoidun asetuksen muutoksiin.
Yleisiä huomioita.
Talousvaliokunta pitää ehdotettujen muutosten tavoitteita tärkeinä ja valittua lähestymistapaa oikeansuuntaisena, mutta yhtyy kuulemiensa asiantuntijoiden arvioon siitä, että ehdotuksen vaikutukset jäänevät varsin vähäisiksi ja ettei ehdotus kaikilta osin vastaa niihin tarpeisiin, joita tämän lainsäädännön tulisi täyttää. Muutokset ovat yritysten hallinnollista taakkaa vähentäviä, mutta soveltamisalaltaan suppeita, mikä lisää rahoitusmarkkinasääntelyn muutoinkin ongelmalliseksi koettua fragmentoituneisuutta ja poikkeustilanteiden määrää sekä lainsäädännön muuttumisesta itsessään aiheutuvaa taakkaa.
Edellä mainituista syistä talousvaliokunta suhtautuu varauksellisesti sääntelyn jatkuvaan, pistemäiseen muuttamiseen, jossa sinänsä kannatettavat tavoitteet voivat osin jäädä toteutumatta sääntelyn aiheuttamien, osin myös vaikeasti ennakoitavien vaikutusten vuoksi. Esimerkiksi markkinoiden väärinkäyttöasetuksen voimaantulo vuonna 2016 täydensi olemassa olevaa sääntelykehikkoa sellaisilla uusilla elementeillä, joiden tarpeellisuus on ollut kiistaton, mutta näiden lisäksi väärinkäytössääntelyyn sisällytettiin kuitenkin osia, joiden voidaan katsoa toimineen osin myös sijoittajien intressien vastaisesti. Sijoittajat ovat muun muassa kokeneet, että uuden sääntelyn mukaisen pörssitiedottamisen myötä liikkeeseenlaskijan kannalta relevantteihin tulevaisuudennäkymiin aidosti vaikuttavat pörssitiedotteet hukkuvat johtohenkilöiden transaktioraportointiin liittyvän informaatiotulvan alle.
Sisäpiirirekisteri.
Edellä kuvatuista lähtökohdista talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan nyt käsillä olevien ehdotusten kannatettavuudesta, suhtautuen kuitenkin — valtioneuvoston tapaan — varauksella sisäpiiriluetteloon liittyvien velvoitteiden vähentämiseen.
Komissio ehdottaa pk-yritysten kasvumarkkinoille listautuneille yrityksille lievennyksiä sisäpiirirekisterin ylläpitämistä koskeviin velvoitteisiin: näihin liikkeeseenlaskijoihin kohdistettuja voimassa olevan sääntelyn mukaisia helpotuksia muutettaisiin pysyvän sisäpiiriluettelon ylläpitämisen velvoitteeksi, joka olisi komission perustelujen mukaan nykyistä menettelyä hallinnollisesti kevyempi.
Talousvaliokunta muistuttaa, että pysyvistä sisäpiiriläisistä pidettävä luettelo eroaa hankekohtaisesta sisäpiiriluettelosta henkilöpiirin ja tietosisällön osalta. Nyt ehdotettuun pysyvään sisäpiiriluetteloon merkittäisiin ainoastaan henkilöt, joilla on säännöllinen pääsy liikkeeseenlaskijaan liittyvään sisäpiiritietoon. Luettelon ulkopuolelle jäisivät ne liikkeeseenlaskijan palveluksessa työskentelevät henkilöt, jotka eivät ole pysyviä sisäpiiriläisiä, mutta saavat yksittäistä hanketta koskevaa sisäpiiritietoa. Tämän voidaan arvioida vaikeuttavan esimerkiksi valvontaviranomaisen väärinkäytöstutkintaa, koska mistään ei olisi saatavilla tietoa siitä, kenelle sisäpiiritietoa on kussakin yksittäistilanteessa annettu. Pysyvästä sisäpiiriluettelosta ei myöskään ilmene ajankohtaa, jolloin rekisteriin merkitty henkilö on saanut yksittäistä hanketta koskevan sisäpiiritiedon. Tämä olisi ongelmallista pysyvien sisäpiiriläisten oikeusturvan kannalta esimerkiksi tilanteessa, jossa pysyvällä sisäpiirilistalla oleva henkilö on käynyt kauppaa liikkeeseenlaskijan rahoitusvälineellä, vaikka ei olisi vielä käytännössä saanutkaan kyseistä hanketta koskevaa sisäpiiritietoa. Vastaavasti tilanne olisi ongelmallinen tutkinnan kannalta, jos ei olisi tarkkaa käsitystä siitä, milloin pysyvä sisäpiiriläinen on saanut sisäpiiritiedon.
Valiokunta katsookin, että nyt ehdotettu muutos merkitsisi tosiasiallisesti sisäpiiriluetteloiden vaikuttavuuden heikentymistä. Pysyvät luettelot voisivat olla epätarkoituksenmukaisella tavalla huonosti aikaa ja tilanteiden vaihtelua kestäviä; samanaikaisesti liian laajoja mutta kuitenkin puutteellisia, koska tosiasiallisesti sisäpiirisääntelyn tarkoittamaa tietoa voi olla hyvin vaihtelevalla henkilöjoukolla, hankekohtaisesti.
Talousvaliokunta katsoo edelleen, että liikkeeseenlaskijan luotettava sisäpiiritiedon hallinnointi voi vaarantua, jos liikkeeseenlaskijalla ei ole kattavaa ja ajantasaista tietoa kaikista niistä henkilöistä, jotka ovat saaneet liikkeeseenlaskijan yksilöityä hanketta koskevaa sisäpiiritietoa. Esimerkiksi sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisen yhtenä edellytyksenä on, että liikkeeseenlaskija pystyy takaamaan kyseisen tiedon säilymisen luottamuksellisena.
Vapaasti vaihdettavana olevat osakkeet.
Komission ehdotuksen mukaan pk-yritysten kasvumarkkinoiden listautumissäännöissä tulisi asettaa ensimmäisen liikkeeseenlaskun yhteydessä vaatimus vapaasti vaihdettavana olevien osakkeiden määrästä. Saamansa asiantuntijaselvityksen valossa talousvaliokunta pitää perusteltuna, että vaatimus vapaasti vaihdettavana olevien osakkeiden määrästä on seikka, joka tulisi markkinapaikkojen joustavan toiminnan mahdollistamiseksi jättää itsesääntelyn varaan.
Lopuksi.
Pk-yrityksille asetetut nykyiset hallinnolliset vaatimukset perustuvat markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ja esiteasetuksen soveltamiseen, mikä merkitsee, että kansallinen liikkumavara on varsin kapea. Talousvaliokunta korostaa, että vaikka komission ehdotuksen tavoitteet ovat laajalti kannatettavissa, nyt ehdotettu toteuttamistapa näiden päämäärien saavuttamiseksi ei vaikuta kaikilta osin tarkoituksenmukaiselta. Valiokunta tähdentää, että rahoitusmarkkinoita on kehitettävä huomioiden pk- ja kasvuyritysten tarpeita, mutta samanaikaisesti on tärkeää huolehtia markkinoiden toiminnan luotettavuudesta. Siltä osin kuin viranomaisvalvonnan näkökulmasta komission ehdotus ei ole tarkoituksenmukainen tulee jatkoneuvotteluissa etsiä nyt ehdotettujen muutosten ohelle muitakin keinoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen tulee pyrkiä neuvottelutulokseen, jossa erityisesti sisäpiiriluetteloita koskeva sääntely tukee markkinoiden valvontaa ja osaltaan varmistaa markkinoiden luotettavuutta.