Komission työohjelma vuodelle 2017 on Junckerin komission kolmas ohjelma ja tähtää komission viisivuotiskaudelleen asettamien kymmenen prioriteetin toteuttamiseen. Se heijastaa tavoitetta keskittyä suurempiin kokonaisuuksiin ja tähtää määrältään entistä vähäisempiin mutta laadultaan parempiin toimenpiteisiin. Talousvaliokunta viittaa aiemmin Suomen EU-vaikuttamisstrategian käsittelyn yhteydessä lausumaansa (TaVL 12/2016 vp ja TaVL 32/2016 vp — E 18/2016 vp) ja toteaa lisäksi seuraavaa.
Työohjelman lähtökohdat.
Talousvaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin komission työohjelman peruslähtökohtia onnistuneina. Keskeistä on keskittyminen parempaan sääntelyyn, tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja jo annettujen strategioiden ja ehdotusten uskottavaan läpiviemiseen. Samalla valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että työohjelma ei kaikilta osin heijasta EU:n toimintakyvyn ja tulevaisuuden kannalta ratkaisevia suuria kysymyksiä tai ainakaan avoimesti tarjoa näihin kovin vahvaa lähestymistapaa.
Brexit.
Komission työohjelman tehtävänä on keskittyä komission ensi vuoden keskeisiin hankkeisiin ja rakentavaan ja eteenpäin katsovaan EU-agendaan. Tästä huolimatta on huomionarvoista, että työohjelma samoin kuin valtioneuvoston kantakaan eivät juuri tarkastele Ison-Britannian vireillä olevaan eroprosessiin liittyvää asiakokonaisuutta. Talousvaliokunta viittaa asiasta aiemmin lausumaansa ja korostaa, että samalla, kun Suomen elinkeinoelämän ja kansalaisten kannalta on tärkeää ylläpitää tiiviitä suhteita Britanniaan, on keskeistä varmistaa, ettei EU:n yhtenäisyys ja sisämarkkinoiden toimivuus eroprosessin yhteydessä vaarannu.
EU:n ja EMU:n tulevaisuus.
Komission työohjelmassa ja valtioneuvoston kirjelmässä on tarkasteltu vain lyhyesti vuoden alkupuolella julkaistavaa valkoista kirjaa, jonka tarkoituksena on käsitellä EU:n tulevaisuutta mukaan lukien EMU. Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kannassa esitettyyn arvioon siitä, ettei vielä tässä vaiheessa ole tarvetta tai edellytyksiä tehdä päätöksiä EMU:n kehittämisestä pidemmällä aikavälillä. Keskusteluun on kuitenkin tarkoitus palata myös Eurooppa-neuvoston tasolla vuoden 2017 aikana. Valiokunta korostaa, että Suomen tulee olla valmistautunut sekä vaikuttamaan ennakoivasti että osallistumaan aihealuetta koskevaan keskusteluun, mukaan lukien EMU:n sosiaalinen ulottuvuus. Talous- ja rahaliiton kehittämisen lähtökohtana tulee olla vakaan talouskehityksen ja nykyistä paremman kriisinkestävyyden turvaaminen. Keskeistä on, etteivät kehittämisehdotukset olisi sellaisia, että niistä päinvastaisista tavoitteistaan huolimatta tosiasiassa seuraisi talous- ja rahaliittoa hajauttavaa kehitystä.
Kilpailukyky- ja kasvupolitiikka.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että kasvupolitiikka on nostettu komission työohjelman ytimeksi. Tämän työn keskiössä ovat paremman sääntelyn periaatteet, toimivat sisämarkkinat ja digitalisaatiokehityksen mahdollistaminen. Talousvaliokunta korostaa lisäksi erityisesti ilmasto- ja energiasektorin, arktisen yhteistyön ja kiertotalouden painoarvoa laaja-alaiseen kilpailukykypolitiikkaan liittyvässä EU-vaikuttamisessa. Energia- ja ilmastopolitiikan osalta keskeiset ehdotukset on annettu jo vuoden 2016 aikana, ja ensi vuonna on keskeistä aloitteiden onnistunut läpivienti lainsäädäntöprosessissa. Suomen talouden kannalta ratkaisevaa on, miten energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevien ehdotusten käsittely etenee ja miten niihin onnistutaan vaikuttamaan ehdotusten käsittelyn aikana. Erityisesti kehittyneiden biopolttoaineiden käytön edistäminen ja riittävien jakeluvelvoitteiden turvaaminen ja kiinteän biomassan nollapäästöisyyden säilyttäminen kestävällä tavalla on Suomen näkökulmasta ratkaisevan tärkeää. EU:n talvipaketissa komissio aikookin jatkaa biopolttoaineiden sekoitevelvoitetta. Lisäksi EU ei tule talvipaketin mukaan rajoittamaan metsäpohjaisten raaka-aineiden käyttöä, koska metsänhoito on meillä järjestetty komission hyväksymällä tavalla. Kestävän, luonnontieteeseen perustuvan metsäpolitiikan ja biotalouden toteuttamismahdollisuuksien turvaaminen edellyttää jatkuvaa, tehokasta ja ajantasaista vaikuttamista ehdotusten käsittelyyn.
Kiertotalous on Suomelle keskeinen tulevaisuuden mahdollisuus. EU-vaikuttamisen näkökulmasta se on läpileikkaava teema, joka tulee huomioida eri sektoreiden lainsäädännössä ja aloitteissa. Myös tällä aihealueella paremman sääntelyn periaatteet ja kilpailu- ja teknologianeutraliteetti ovat tärkeitä lähtökohtia. Toimet, joilla kiertotaloutta edistetään, eivät välttämättä ole ensisijaisesti lainsäädännöllisiä, ja kiertotalouden kehittymistä ei saa estää ylisääntelyllä. Kiertotalouden edistämiseen tähtäävät kansalliset toimet, kuten valtioneuvoston toukokuussa 2016 julkaisema selvitys "Kiertotalous Suomessa — toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030", syyskuussa Sitran julkaisema kiertotalouden tiekartta ja ensi vuonna Suomessa järjestettävän Maailman kiertotalousfoorumin työ, tulee entistä tehokkaammin liittää konkreettisiin vaikuttamistavoitteisiin EU-tasolla.