Ehdotuksen tausta ja tavoitteet

Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvillä palveluilla eli SGEI-palveluilla tarkoitetaan kansalaisille tärkeää tai yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävää palvelua. Erityisen SGEI-palveluja koskevan valtiontukisääntelyn nojalla yksittäisen SGEI-palvelun toimivuus voidaan turvata markkinapuutetilanteessa. Tämä edellyttää usein palvelutuotannon rahoittamista julkisista varoista kompensaationa yritykselle annettavasta julkisen palvelun velvoitteesta. 

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklojen mukaan EU:n valtiontukisääntely kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. EU:n valtiontukivalvonnan perusperiaate on, että valtiontuista tulee tehdä ilmoitus Euroopan komissiolle eikä tukea saa myöntää, ennen kuin komissio on hyväksynyt tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Tähän sääntöön on useita poikkeuksia. Yksi näistä poikkeuksista sisältyy komission asetukseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklojen soveltamisesta vähämerkitykselliseen SGEI- palveluille myönnettävään tukeen (SGEI de minimis -asetus).  

Euroopan komissio antoi 19.4.2023 ehdotuksen uudeksi SGEI de minimis -asetukseksi. Komissio ehdottaa, että SGEI de minimis -asetuksen mukaista vähämerkityksisen tuen euromääräistä enimmäismäärää korotetaan niin, että nykyistä suurempi osa julkisen palveluvelvoitteen kohteena olevalle yritykselle maksettavasta kompensaatiosta voidaan katsoa vähämerkityksiseksi SGEI-tueksi. Uusi asetus korvaa nykyisen SGEI de minimis -asetuksen. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024 ja se on voimassa vuoden 2030 loppuun saakka. Ehdotus liittyy laajempaan EU:n valtiontukisääntöjen uudistukseen. Myös yleinen valtiontukivalvonnan de minimis -asetus on parhaillaan uudistettavana, ja talousvaliokunta on antanut ehdotuksesta lausuntonsa (TaVL 81/2022 vp — U 95/2022 vp). Nyt annettu komission ehdotus SGEI de minimis -tukien sääntelystä vastaa pitkälti aiemmin annettua ehdotusta yleisistä vähämerkityksisistä tuista. 

Talousvaliokunta pitää ehdotusta perusteltuna ja kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:  

Keskeisten ehdotusten arviointia

Vähämerkityksisen SGEI-palveluihin myönnettävän tuen enimmäismäärän korottaminen

Voimassa olevassa SGEI de minimis -asetuksessa (EU) N:o 360/2012 vähämerkityksellisen tuen enimmäismääräksi on määritetty 500 000 euroa SGEI-palveluntarjoajaa kohden kolmen peräkkäisen verovuoden aikana. Enimmäismäärässä huomioidaan kaikkien viranomaisten myöntämät vähämerkityksiset SGEI-tuet.  

Komissio ehdottaa SGEI de minimis -tuen enimmäismäärää korotettavaksi niin, että se olisi nykyisen 500 000 euron sijasta 700 000 euroa. Komissio perustelee ehdotusta inflaatiokehityksellä. Tuen enimmäismäärää korotettiin viimeksi vuonna 2006. Talousvaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin inflaatiokehitystä vastaavia korotuksia vähämerkityksellisen tuen määrään perusteltuina.  

Lisäksi komissio ehdottaa, että tuen enimmäismäärän seurantajakso olisi kolmen verovuoden sijasta kolme kalenterivuotta. Talousvaliokunta kannattaa ehdotusta, koska se selkeyttää ja yksinkertaistaa tuen kumulaatioseurantaa. 

Kansallisen tai EU:n tason keskusrekisterin perustaminen

Komissio ehdottaa, että SGEI de minimis -tukien enimmäismäärän seurantaa varten perustetaan joko kansallinen tai EU:n tason keskusrekisteri. Rekisterin avulla komissio voisi tarkistaa, että vähämerkityksellistä tukea koskevien sääntöjen nojalla myönnetty tuki on EU:n valtiontukisääntöjen vaatimusten mukaista ja että tuen kasautumista koskevia sääntöjä noudatetaan. Jäsenvaltiot voivat itse päättää, ottavatko ne käyttöön EU-tason rekisterin vai kansallisen rekisterin. Rekisteriin merkittäisiin sekä yritykselle myönnetyt yleiset de minimis -tuet että SGEI de minimis -tuet. 

Talousvaliokunta kannattaa ehdotusta ja pitää sitä merkittävänä parannuksena verrattuna nykyiseen järjestelmään, jossa tuen määrän seuraaminen perustuu suuressa osassa jäsenmaita yritysten omiin ilmoituksiin. Näin ollen tuen kasautumisen seuranta ei kaikin osin ole aukotonta ja läpinäkyvää. Keskusrekisterin perustaminen parantaisi myös yleisten de minimis -tukien ja SGEI de minimis -tukien vaikuttavuuden arviointia sekä tehostaisi niiden valvontaa.  

Muita huomioita

Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa SGEI de minimis -asetusta on sovellettu vain kahdessa valtiontukiohjelmassa. Osa jäsenvaltioista kuitenkin hyödyntää SGEI-valtiontukisääntelyä selvästi enemmän. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että jäsenvaltiot lähtökohtaisesti itse määrittelevät, mitkä palvelut ovat komission SGEI de minimis -asetuksen soveltamisalaan kuuluvia yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittäviä palveluita. Tämä johtuu siitä, että eri jäsenmaissa yhteiskunnallisesti merkittävät palvelut voivat olla osin erilaisia esimerkiksi maantieteellisten eroavuuksien vuoksi. Toisaalta SGEI-tuen myöntämisen edellytyksenä on aina markkinapuutetilanne eli kyse on palvelusta, jota ei voida hoitaa markkinaehtoisesti yksityisten yritysten toimesta. Tämän takia SGEI-palveluihin liittyviä vähämerkityksisiä tukia ei lähtökohtaisesti pidetä kilpailua vääristävinä. Valiokunta korostaa, että jatkoneuvotteluissa on pyrittävä varmistamaan, että tuen edellytyksenä on aina aito markkinapuutetilanne eivätkä julkisen palvelun velvoitteesta yrityksille maksettavat korvaukset ole ylikompensoivia.  

Valiokunta ilmaisee vakavan huolensa EU:n valtiontukipolitiikan yleisestä suunnasta. Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan yrityksiin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi komissio on hyväksynyt ja pitänyt tilapäisesti voimassa useita lievennyksiä EU:n valtiontukisääntöihin. Kriisitoimet ovat olleet perusteltuja, mutta niiden voimassaoloa on jatkettu jo useita kertoja. Vaarana on, että alun perin tilapäiseksi tarkoitettu valtiontukisääntely jää pysyväksi.  

EU:n valtiontukisääntelyn rapautuminen johtaa väistämättä jäsenmaiden väliseen tukikilpailuun ja vakaviin sisämarkkinoiden vääristymiin. On myös selvää, että osalla jäsenmaista on muita jäsenmaita paremmat mahdollisuudet ja halua tukea yrityksiään laajamittaisilla valtiontuilla. Talousvaliokunta pitää viimeaikaista kehitystä erittäin vahingollisena sisämarkkinoiden toiminnalle ja Suomelle haitallisena. Valiokunta korostaa aktiivisen ja pitkäjänteisen EU-vaikuttamistyön merkitystä EU:n valtiontukisääntelyyn vaikuttamiseksi ja pitää tärkeänä, että Suomella on selkeät kannat ja Suomen kilpailukykyä tukevat toiminta- ja vaikuttamissuunnitelmat myös siltä varalta, että EU:n valtiontukivalvonnan joustot jäävät pysyviksi tai suunniteltua pidempiaikaisiksi.