VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Ehdotetulla ryhmäpoikkeusasetusta koskevalla muutoksella mukautettaisiin yleistä ryhmäpoikkeusasetusta kohdennetusti siten, että se täydentää samanaikaisesti tarkistettavina olevia valtiontukisuuntaviivoja (aluetukia, riskirahoitustukia, tutkimus-, kehitys- ja innovointitukia ja ilmasto- ympäristö- ja energiatukia koskevat suuntaviivat; ks. E 116/2020 vp, E 65/2021 vp, E 88/2021 vp sekä E 89/2021 vp). Komissio pyrkii varmistamaan, että säännöt vastaavat markkinoiden ja teknologian kehitystä ja komission uusia painopisteitä, erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja teollisuus- ja digitaalistrategioita. Muutoksella yksinkertaistetaan ja selkeytetään näitä sääntöjä, parannetaan oikeusvarmuutta ja helpotetaan vihreää ja digitaalista siirtymää edistävien tukitoimenpiteiden toteuttamista jäsenvaltioissa pitäen kilpailun vääristymät kuitenkin mahdollisimman vähäisinä.
Asetuksen yleiset muutosehdotukset
Ehdotuksen keskeisin yleinen muutos koskee ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla myönnettyjen tukien ns. avoimuusvelvoitetta. Yksittäisistä tukitoimenpiteistä on nykyisen 9 artiklan 1 c kohdan mukaan julkaistava yksityiskohtaisempia tietoja internetissä mikäli tuen määrä ylittää 500 000 euroa, tai maatalouden alkutuotannon alalla toimivien muiden kuin 2 a jakson soveltamisalaan kuuluvien tuensaajien osalta tiedot jokaisen yli 60 000 euron suuruisen yksittäisen tuen myöntämisestä tällaiseen tuotantoon ja kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivien muiden kuin 2 a jakson soveltamisalaan kuuluvien tuensaajien osalta tiedot jokaisen yli 30 000 euron suuruisen yksittäisen tuen myöntämisestä. Komissio ehdottaa yleistä 500 000 euron rajaa laskettavaksi 100 000 euroon. Lisäksi komissio esittää lukuisia tarkennuksia tai selvennyksiä niihin 2 artiklan määritelmiin, jotka liittyvät samanaikaisesti tarkistettavien suuntaviivojen alaa vastaaviin yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen kohtiin. Seuraavassa on yksityiskohtaisemmin kuvattu ryhmäpoikkeusasetuksen keskeisimpiä muutosesityksiä eri tukimuotojen osalta.
Aluetukia sekä pk-yritysten tukia koskevat ehdotukset
Komissio ehdottaa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen aluetukea koskevan jakson yhdenmukaistamista vuodesta 2022 alkaen sovellettavien alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen kanssa (ks. E 116/2020 vp). Lisäksi tarkennetaan, että poistokustannukset, jotka johtuvat tiettyjen omaisuuserien käytöstä t&k&i-hankkeen aikana jäävät aluetukeen oikeutettujen kustannusten ulkopuolelle, koska ne eivät ole aluetuen yhteydessä tarkoitettuja investointikustannuksia.
Pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) myönnettävää tukea koskevaan jaksoon ehdotetaan muutoksia, jotta alkuinvestoinnin määritelmä on sama kuin aluetukien tapauksessa. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa pk-yrityksiä ja aluetukia koskevien osioiden tukikelpoiset kustannukset.
Komissio ehdottaa, että ryhmäpoikkeusasetuksen aluetukiartiklojen soveltamisalaa laajennetaan laivanrakennusalalle ja synteettisiin kuituihin, mutta jätetään ruskohiili ja laajakaista- ja tutkimusinfrastruktuuri pois aluetuen soveltamisalasta. Lisäksi liikenne- ja energia-alan määritelmiä selvennetään. Toimintatuki väestökadon ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi laajennetaan nykyisistä erittäin harvaan asutuista alueista kattamaan myös harvaan asuttuja alueita suuntaviivojen uudistuksen mukaisesti. Aluetuen ilmoituskynnysarvoja mukautetaan.
Uusissa säännöissä mahdollistetaan korkeammat kynnysarvot pk-yrityksille, jotka toteuttavat alle 50 miljoonan euron hankkeita, jotta niille ei aiheutuisi haittaa mukautettuun tukimäärään perustuvasta lähestymistavasta, joka on perusteltu suurempien hankkeiden kohdalla. Tukikelpoisista kustannuksista rajattaisiin rakennusten, maa-alueiden ja laitteiden kustannukset, mikäli niitä tuetaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen t&k&i -hanketukea koskevien sääntöjen nojalla. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan osion ilmaisutapaa yhdenmukaistetaan aluetuen pk-yrityksiä koskevan ilmaisutavan kanssa.
Riskirahoitustuki
Vuonna 2014 käyttöön otettuihin riskirahoitusta koskeviin suuntaviivoihin ehdotettiin pääosin teknisiä tarkennuksia vuonna 2021 (E 88/2021 vp). Sääntöjen tarkistuksessa huomioidaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja teollisuusstrategia ottamalla esimerkiksi käyttöön ympäristötukea koskeva ”bonus” ja mahdollistamalla teollis- ja tekijänoikeuksien siirron muodossa annettava tuki innovatiivisille startup-yrityksille. Riskirahoitussuuntaviivojen uudistamista koskeva julkinen kuuleminen päättyi 16.7.2021. Ryhmäpoikkeusasetuksen riskirahoitustukiin ehdotettavat muutokset heijastavat suuntaviivojen muutosehdotuksia. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen pk-yritysten rahoituksen saantia koskevaa jaksoa koskevat ehdotukset ja siihen liittyvät yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen I luvussa olevia määritelmiä koskevat muutosehdotukset ovat suuntaviivojen tarkistusehdotusten mukaisia. Ehdotetut muutokset perustuvat toimivuustarkastuksessa kerättyyn näyttöön sekä riskirahoitussuuntaviivojen julkisen kuulemisen palautteeseen.
Komissio ehdottaa, että nykyisen 21 artiklan rakenne järjestetään uudelleen jakamalla se kahdeksi artiklaksi: toinen koskee rahoituksen välittäjien kautta myönnettävää riskirahoitustukea ja toinen verokannustimina myönnettävää riskirahoitusta tukikelpoisiin yrityksiin sijoittaville luonnollisille henkilöille. Uuden 21 artiklan rakenne tuo paremmin esiin riskirahoitustuen kolmitasoisen rakenteen: sijoittajilta tuensaajille rahoituksen välittäjien kautta. Tukikelpoisuuskriteerin laskentatapaa muutetaan. Yritykset voivat nyt saada riskirahoitustukea, ”seitsemän vuoden ajan ensimyynnistä markkinoilla.” Määritelmä muutetaan muotoon ”kymmenen vuoden ajan yhtiörekisteriin kirjautumisensa jälkeen ja/tai innovatiivisten yritysten tapauksessa seitsemän vuoden ajan ensimyynnistä markkinoilla”. Yrityksen yhtiörekisteriin kirjautuminen on selkeästi määräytyvä ajankohta, kun taas ensimyynnin määrittelyyn on liittynyt erilaisia tulkintoja. Kun kyseessä ovat tukikelpoiset pk-yritykset, joiden ei tarvitse kirjautua yhtiörekisteriin, kymmenen vuoden tukikelpoisuusajan voidaan katsoa alkavan joko siitä hetkestä, kun pk-yritys aloittaa taloudellisen toimintansa, tai hetkestä, josta alkaen se on velvollinen maksamaan veroa taloudellisesta toiminnastaan. Jäsenvaltioiden mahdollisuus käyttää edelleen nykyistä kriteeriä ”seitsemän vuoden ajan ensimyynnistä markkinoilla” innovatiivisten yritysten tapauksessa vastaa riskirahoitussuuntaviivoja koskeneessa julkisessa kuulemisessa saatua palautetta siitä, että tällaisilla biotekniikan, terveydenhuollon ja mikroelektroniikan alalla toimivilla yrityksillä investointisyklit saattavat olla yli kymmenen vuoden mittaisia. Innovatiiviset yritykset on jo määritelty yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa. Innovatiivisten yritysten määritelmään (joka mahdollistaa esimerkiksi käynnistystuen tai edellä mainitun teollis- ja tekijänoikeuksien siirtoon tarkoitetun tuen kaksinkertaistamisen) lisättäisiin kuitenkin Euroopan innovaationeuvoston (EIC) varojen tai huippuosaamismerkin saajat. ”Liiketoiminnan laajentamisen” tilannetta selvennetään siten, että investoinnin on oltava yli 50 prosenttia pk-yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta, jotta kyseinen pk-yritys voi saada riskirahoitustukea: 21 artiklassa viitataan nyt ”uuteen taloudelliseen toimintaan” ehdotuksen ”uusien tuote- tai maantieteellisten markkinoiden” sijaan.
Ehdotukseen sisältyy helpotuksia ympäristöystävällisten hankkeiden tukikriteereihin (ns. vihreä bonus). Investoinnin on oltava vain yli 30 prosenttia (eikä 50 prosenttia pk-yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta) investointeihin, joilla parannetaan ympäristötehokkuutta luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisesti. Komissio ehdottaa selvennettävän, että laskettaessa tuettujen riskirahoitussijoitusten enimmäismäärää tuensaajaa kohti on otettava huomioon tuen myöntämishetkellä jäljellä oleva määrä. Tämä mahdollistaa riskirahoitussijoituksen takaisinmaksun ja lisäinvestointien vastaanottamisen niin kauan kuin tuensaaja on edelleen tukikelpoinen. Yksityisen osallistumisen vähimmäiskynnysarvoja riskirahoitusinvestoinneissa alennetaan perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisilla tukialueilla. Tällä mukautuksella otetaan huomioon erot muun kuin pankkirahoituksen saatavuudessa, mukaan lukien jäsenvaltioiden väliset ja sisäiset erot riskirahoituksen saannissa. Yksityinen osallistuminen on kuitenkin edelleen välttämätön edellytys riskirahoitustuelle, koska näin varmistetaan yksityisten lisäinvestointien kokoaminen yhteen, riittävä varovaisuus riskinarvioinnissa ja asianmukainen rahoituskohteen due diligence -arviointi. Määritelmissä selvennettäisiin, että ainoastaan yksityisomistuksessa olevat tahot voidaan ottaa huomioon laskettaessa vaadittua sijoittajien osuutta riskirahoitustoimenpiteissä, ja että julkisia tai puolijulkisia yhteisöjä, kuten kansallisia kehityspankkeja ja -laitoksia tai kansainvälisiä rahoituslaitoksia, ei voida ottaa huomioon tässä yhteydessä.
Esiselvityskustannuksiin myönnettävää tukea koskevan 24 artiklan soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavan tukikelpoisten yritysten yksilöimiseksi siten, että se kattaa tukikelpoisiin yrityksiin kohdistuvan investointiselvityksen kustannukset, jotta voidaan vastata riskipääomasektorin haasteisiin ja vähentää tällaisiin yrityksiin vaikuttavaa epäsymmetrisen informaation ongelmaa. Käynnistystukea koskevan 22 artiklan soveltamisalaa laajennettaisiin siten, että siihen sisällytetään tuki teollis- ja tekijänoikeuksien siirtona tutkimusorganisaatiolta, jossa teollis- ja tekijänoikeudet on luotu, pienille ja innovatiivisille yrityksille, joiden on tuotava markkinoille uusi tuote tai palvelu.
Tutkimus-, kehitys- ja innovointituki
Komission ehdotus täydentäisi tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin valtiontukipuitteiden (t&k&i -puitteiden) säännöstöä t&k&i -puitteiden muutosehdotuksia mukaillen. Asetuksen 25 artiklan mukaisen t&k -hankkeiden tuen edellytyksiä ehdotetaan yksinkertaistettavan siten, että t&k -hankkeiden välillisten kustannusten laskemiseen voidaan käyttää yksinkertaistettua kustannusmallia. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen ”innovaatioklustereiksi” voidaan katsoa ”digitaali-innovointikeskittymät”, mukaan lukien Digitaalinen Eurooppa -ohjelman piiriin kuuluvat keskittymät. Teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen määritelmiin lisättäisiin digitaaliteknologiaan ja -ratkaisuihin liittyvät tutkimus- ja kehittämistoimet. Pk-yritysten innovointitoimintaan sisältyisi myös digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto (kuten tuki tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeilurakenteiden, innovaatioklustereiden tai yksityisten digitaalialan asiantuntijoiden tarjoamien palvelujen käyttöä varten). Komissio ehdottaa uutta määritelmää ja sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat kriteerit, joiden avulla voidaan tukea testaus- ja kokeilurakenteita, joita toisinaan kutsutaan myös teknologiainfrastruktuureiksi. Teollisuus käyttää näitä rakenteita pääasiassa tutkimus- ja kehitystoimintaan, kuten uusien teknologioiden kehittämiseen ja testaamiseen ja niillä voidaan myös kannustaa toimijoita kaksoissiirtymää tukeviin t&k&i -investointeihin.
Ilmasto-, ympäristö- ja energiatuki
Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan ehdotetaan laajennuksia EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Ennakkoilmoitusvelvollisuudesta vapautettujen toimenpiteiden joukkoa laajennettaisiin ja ilmasto-, energia- ja ympäristönsuojelutoimien ilmoituskynnysarvoja korotettaisiin joissakin tapauksissa. Ehdotus on näin linjassa ilmasto-, ympäristönsuojelu- ja energiasuuntaviivojen tarkistuksen kanssa, jonka julkinen kuuleminen päättyi 2.8.2021. Ehdotus heijastaa komission päätöskäytäntöä, ja huomioi teknologian ja markkinoiden kehitystä.
Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen: Ehdotuksella laajennetaan jäsenvaltioiden mahdollisuuksia tukea hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtääviä investointeja ilman ennakkoilmoitusvelvollisuutta laajentamalla asetuksen soveltamisalaa hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen tai varastointiin myönnettävän investointitukeen. Lisäksi otetaan käyttöön uusi poikkeusluokka puhtaiden tai päästöttömien ajoneuvojen investointituelle. Ehdotuksella täydennetään myös lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin myönnettävää investointitukea koskevia säännöksiä, jotka on äskettäin otettu käyttöön osana vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen kohdennettua tarkistusta. Tankkausinfrastruktuurien investointituen soveltamisalaa laajennettaisiin sellaisiin tankkausinfrastruktuureihin, joiden kautta jaellaan vähähiilistä vetyä ja kattamalla tuki myös sellaisille lataus- ja tankkausinfrastruktuureille, jotka eivät ole yleisesti saatavilla.
Uusi ”vihreä bonus” rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen myönnettävälle tuelle tarkoituksena luoda kannustin pitkälle meneville rakennusten peruskorjaushankkeille. Bonusta sovellettaisiin silloin, kun energiatehokkuuden parannukset johtavat primäärienergian kysynnän merkittävään vähenemiseen. Asetuksen soveltamisalaa laajennetaan kattamaan investointituen luontotyyppien ja ekosysteemien kunnostamiseen, biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja ennallistamiseen sekä luontopohjaisten ratkaisujen käyttöön ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi. Jätteen kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön myönnettävää tukea koskevien sääntöjen soveltamisalaa laajennetaan ottamalla niiden piiriin myös investointituki muihin investointeihin, joilla pyritään parantamaan resurssitehokkuutta tai edistämään siirtymistä kiertotalouteen.
Ympäristö- ja energiaverotuksen saralla komissio ehdottaa asetuksen soveltamisalan laajentamista ympäristöverojen tai -maksujen alennusten muodossa myönnettävään tukiin, joita ei ole yhdenmukaistettu EU-tasolla. Energiaverodirektiivin mukaisesti energiaintensiivisille yrityksille myönnettävien veronalennusten muodossa toteutettaviin tukiohjelmiin voitaisiin soveltaa jatkossakin ryhmäpoikkeusta. Komissio ehdottaa uudeksi tuen myöntämisen ehdoksi, että kyseisissä ohjelmissa varmistetaan energiatehokkuuden parantuminen ja investoinnit hankkeisiin, jotka johtavat tuensaajan kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähentymiseen. Ohjelmiin, jotka eivät täytä näitä edellytyksiä, ei sovelleta ryhmäpoikkeusta, mutta komissio on esittänyt valmistelun aikana, että ne voitaisiin ilmoittaa arvioitaviksi uusien ilmasto-, ympäristönsuojelu- ja energia-alan valtiontuen suuntaviivojen mukaisesti.
Uusiutuvista ja vähähiilisistä energialähteistä tuotetun energian käytön edistämiseen myönnettyjen tukien poikkeuksia ilmoitusvelvollisuudesta ehdotetaan laajennettavan. Vihreään (uusiutuvaan tai vähähiiliseen) vetyyn tehtävien investointien helpottamiseksi ehdotetaan 36 artiklan muutosta, jolla soveltamisalaa laajennetaan myös tukeen vihreää vetyä käyttäviin laitteisiin, koneisiin ja teollisuustuotantoon tehtäviin investointeihin. Ilmoitusvelvollisuudesta vapautetaan uusiutuvan vedyn edistämiseksi investointituki sekä myös toimintatuki pienille laitoksille. Ilmoituskynnysarvoja nostetaan ottaen huomioon kypsien teknologioiden kustannusten aleneminen ja niiden integroituminen markkinoille. Uusiutuvan energian investointi- ja toimintatukea koskevia poikkeuksia laajennetaan koskemaan varastointihankkeita, jotka liittyvät suoraan uusiin tai olemassa oleviin uusiutuvan energian tuotantolaitoksiin. Näin voidaan komission mukaan ottaa huomioon varastoinnin kasvava rooli uusiutuvan energian integroinnissa sähköjärjestelmään ja päästä linjaan ilmasto-, ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen luonnoksen kanssa. Uudelleenlaaditun uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin (RED II, Direktiivi 2018/2001/EU) mukaisesti muutoksiin sisällytetään uusiutuvaa energiaa tuottaville yhteisölähtöisille hankkeille myönnettävää toimintatukea koskevia säännöksiä, joilla tuotantokapasiteetiltaan alle 1 MW:n hankkeet vapautetaan tarjouskilpailuvaatimuksesta.
Uusiutuvan energian investointituissa huomioitaisiin tukea myönnettäessä hankkeen kokonaiskustannukset. Nykyisin ryhmäpoikkeusasetuksessa lähtökohta on, että tuen määrä perustu ylimääräisiin investointikustannuksiin, jotka yritykselle aiheutuvat ympäristönsuojelun tason nostamisesta. Komissio ehdottaa investointitukia koskevan jakson muuttamista myös siten, että tukea voitaisiin myöntää myös tuotantolaitoksille, joiden tuottamiin polttoaineisiin kohdistuu sekoite- tai jakeluvelvoite.
Kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmille ja energiainfrastruktuurille annettavan tuen ilmoitusvelvollisuuden poikkeusta laajennetaan, jotta ehdot olisivat linjassa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa, kuten vihreän kehityksen ohjelmaa koskevan tiedonannon liitteenä olevassa Kestävä Eurooppa -investointiohjelmassa. Ehdotuksen mukaan fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat kaukolämpöjärjestelmät eivät enää olisi tukikelpoisia. Maakaasusta tuotettavan kaukolämpöön tehtävien investointien sekä jakeluverkkoihin suuntautuvien investointien tai parannusten tuen osalta otetaan käyttöön erityisiä suojatoimia, kuten ilmastotavoitteiden noudattaminen, jotta voidaan estää lukkiutuminen maakaasuun ja taata kilpailu vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Komissio ehdottaa poikkeuksen laajentamista uusien energialähteiden infrastruktuuriin, erityisesti vetyinfrastruktuuriin. Lisäksi mahdollistetaan investointituki myös sellaisille hankkeille, jotka eivät nykyisen 2 kohdan mukaisesti sijaitse ennakkoon määritellyillä ”tukialueilla”. Tuki maakaasun energiainfrastruktuuri-investoinneille on myös sovitettava niin, että otetaan huomioon vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet ja noudatetaan asianmukaisesti ilmastotavoitteita.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto pitää ehdotusta pääosin kannatettavana. Ehdotus yksinkertaistaisi ja tehostaisi valtiontukien valvontaa EU:ssa laajentamalla ilmoitusvelvollisuudesta poikkeuksen saaneiden tukitoimenpiteiden joukkoa kohdennetusti. Ehdotus helpottaisi EU:n elpymisvälineen täytäntöönpanoa sekä tukisi EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja digitalistrategian tavoitteiden saavuttamista. Ehdotus myös selventäisi ja tarkentaisi useita tulkintavaikeuksia aiheuttaneita määritelmiä ja tukikelpoisuuskriteerejä tavalla, joka on yhdenmukainen alakohtaisten suuntaviivojen tarkistusten kanssa.
Valtioneuvosto katsoo, että teknologianeutraalisuuteen tulee kiinnittää huomiota asian jatkovalmistelussa. Arvioitaessa ympäristövaikutuksia tulisi huomioida koko palvelun tai tuotteen elinkaari. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että uusiutuvan vedyn lisäksi myös muuta puhtaan vedyn tuotantoa voitaisiin tukea tässä markkinoiden ja teknologioiden kehitysvaiheessa. Ryhmäpoikkeusasetuksessa tulisi välttää tarkkoja vaatimuksia vedyn valmistamisen yksityiskohtiin liittyen. Asetuksen soveltamisalaa tulisi myös laajentaa siten, että tuet eri vaihtoehtoisten käyttövoimia (erityisesti biokaasu) koskevan infrastruktuurin ja niitä käyttävien ajoneuvojen rahoittamiseen vapautetaan ilmoitusvelvollisuudesta ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla. Vaatimukset meriliikenteen vähäpäästöisyyden edistämiseen tähtääville tuille tulisi muotoilla teknologianeutraalimmin. Biodiversiteetin suojelun ja ennallistamisen edistämiseen tähtäävät tuet kaipaavat vielä tarkennuksia.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ryhmäpoikkeusasetus on jatkossakin pääsääntöisesti linjassa unionin tukikelpoisia aloja koskevan sektorikohtaisen lainsäädännön kuten energialainsäädännön, biodiversiteetin suojelun ja ennallistamisen tai meriliikennettä koskevan sääntelyn kanssa. Markkinapuutteita korjaavien tukimuotojen tulisi huomioida markkinatapa erityisesti venture capital -rahoituksen osalta.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ryhmäpoikkeusasetuksen laajentaminen ja asetuksen yleisten soveltamiskriteerien keventäminen eivät aiheuta merkittäviä kilpailua vääristäviä vaikutuksia ja tukikilpailua sisämarkkinoilla. Yleislähtökohdan tulee olla, että ryhmäpoikkeusasetuksella vapautetaan ilmoitusvelvollisuudesta vain sellaiset tukitoimenpiteet, joiden kilpailua vääristävät vaikutukset ovat rajalliset. Valtioneuvosto pitää tarpeellisena saada komissiolta lisäselvitystä ehdotetuista muutoksista joiltain osin.
Valtioneuvosto katsoo, että alueellisia valtiontukia koskevien sääntöjen tulee varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset eri jäsenvaltioiden välillä ja minimoida riskiä kilpailun vääristymiin sisämarkkinoilla. Valtioneuvosto ei pidä tästä näkökulmasta kannatettavana laivanrakennusalaa koskevien alueellisten tukien vapauttamista komissiolle tehtävästä ennakkoilmoitusvelvollisuudesta. Myös harvaan asuttujen alueiden väestökatoa ehkäisevän toimintatuen laajentaminen saattaa johtaa haitalliseen tukikilpailuun.
Valtioneuvosto ei pidä kannatettavana energiaverotukia koskevaa ehdotusta, jolla sallittaisiin verotuki biopolttoaineille, joita koskee toimitus- ja sekoitusvelvoite. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan tällaisissa tilanteissa verotukien tulisi myös jatkossa olla lähtökohtaisesti ilmoitusvelvollisuuden ja komission ennakkoarvioinnin piirissä niiden kilpailua vääristävien vaikutusten takia.
Valtioneuvosto katsoo, että asetuksen jatkovalmistelussa on tärkeää huolehtia siitä, että asetuksen kriteerit ovat oikeasuhteisia hallinnollisen taakan näkökulmasta, mikäli ennakkoilmoitusvelvollisuudesta vapautetuilla tuilla on vain rajallisia kilpailuvaikutuksia. Valtioneuvosto ei pidä ehdotettua tarjouskilpailua tarkoituksenmukaisena menettelynä kaikissa tukimuodoissa. Joustomahdollisuuksia tarjouskilpailun soveltamiseksi tulisi tarkastella niin, että jatkossa tarjouskilpailun rinnalla tietyissä tukimuodoissa, kuten vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta- ja muuntotuissa myös hakemusmenettely olisi mahdollinen. Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti tarjouskilpailun soveltamiseen myös meriliikenteen vähäpäästöisyyttä koskeviin tukiin. Lisäksi tulee varmistaa, että verotukiin kohdistuvat muutosehdotukset sallivat riittävän siirtymäajan eivätkä säännöt muodostaisi kohtuutonta hallinnollista taakkaa tai sisältäisi oikeusvarmuutta vaarantavaa tulkinnanvaraisuutta yrityksille tai tukiviranomaisille.