Perustelut

Henkilöstöjärjestöjen (JHL, Pardia ja JUKO) kanssa on sovittu aiesopimus henkilöstön aseman järjestämisestä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kemian analyysipalveluiden yhtiöittämisessä. Luottamus tämän aiesopimuksen ja sen neuvottelupöytäkirjan mukaisten asioiden neuvottelujen hengen mukaiseen toteuttamiseen on ollut edellytys sille, että suurin osa henkilökunnasta on antanut suostumuksensa siirtymiseksi perustettavaan yhtiöön. Siirtymään suostumisen edellytyksenä siis on, että niin aiesopimuksessa kuin neuvottelupöytäkirjassa yhteisesti sovittuja asioita myös noudatetaan.

Laboratorioala on koulutusta vaativa naisvaltainen ala, joten palkkataso vastuullisessa ja vaativassa laboratoriotyössä on myös alhainen. Lisäksi yli puolella siirtyneistä on pitkästä valtion palveluksesta johtuen ollut oikeus yhdeksään talvilomapidennyspäivään. Talvilomapäivien menetys ja työajan pidentäminen laskevat työntekijöiden ansiotasoa n. 6 % vuodessa. Tästä kompensaationa saatava rahasumma vastaa n. kahden vuoden kustannusvaikutusta.

Tulevan yhtiön liiketoiminnan kehittäminen tehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi vaatii ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön. Siirtyvästä henkilöstöstä on n. 20% määräaikaisia, joista useilla on vuosia jatkuneita ketjutettuja määrä-aikaisia työsopimuksia. Jo nyt henkilöstö työskentelee toimintakykynsä äärirajoilla vuosia jatkuneiden ylitöiden ja vuosi vuodelta kasvaneiden tulostavoitteiden paineiden alla.

5 §:n 2 momentti.

Lakiesityksen 5 §:n 2 momenttiin tulee sisältyä aiesopimuksen ja neuvottelupöytäkirjan mukaisesti kaikkien määräaikaisuuksien perusteellinen selvitys yhdessä henkilöstön edustajien kanssa ennen yhtiön toiminnan aloittamista ja niiden työtehtävien vakinaistaminen, jotka ovat pysyväisluonteisia ja joita ilman perustettavan yhtiön liiketoiminnan kasvulle ja kannattavuudelle ei ole edellytyksiä. Samalla tulee edellyttää, että määräaikaiset ovat siirtyessään tasa-arvoisessa asemassa verrattaessa vakituiseen henkilöstöön mm. sen korvauksen suhteen, jolla kompensoidaan työajan pidentämistä ja talvilomapäivien menettämistä.

Pitkään jatkunut määräaikaisuus valtionhallinnossa ei voi jatkua yrityksessä. Yritys tekee tuloksen henkilöstöllään, ja henkilöstöllä on oikeus myös saada jatkuvuutta elämänsä suunnitteluun, elämää ei voi rakentaa tilikauden varaan.

Tilanteessa, missä perustetaan valtionyhtiö ja missä ei voida laskea liiketoimintasuunnitelmassa henkilöstötarvetta, ei tuloksena voi olla kilpailukykyinen yhtiö. Määräaikaiset eivät voi olla se puskuri, millä palvelussuhteen ehtojen dumppauksen lisäksi tehdään tulosta työläisten selkänahasta.

Haluamme, että lain 5 §:n 2 momentti kirjataan muotoon

"Määräajaksi geologian tutkimuskeskuksessa määräaikaisiksi otetut yhtiöön siirtyvät henkilöt palkataan toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen, jos he suostuvat siirtymään yhtiöön".

5 §:n 4 momentti.

Lakiehdotuksen 5 §:n 4 momentissa tulee varmistaa neuvottelupöytäkirjassa yksimielisesti todettu henkilöstörahaston perustamisen selvityksen aloittaminen ennen yhtiön perustamista sekä neuvottelut henkilöstörahaston perustamisesta vuoden 2008 aikana. Tästä asiasta sopiminen oli eräs niistä keskeisistä tekijöistä, joiden perusteella henkilöstöjärjestöt hyväksyivät aiesopimukseen sisältyvät työehtojen muutokset.

Meille on kerrottu, että yhtiö on sitouttanut avainhenkilöt. Henkilöstörahasto on eräs keino sitouttaa muu henkilöstö yhtiöön niin, että jokaisen työpanoksella on merkitys tulokseen. Samalla on tarkoitus varmistaa se, että mahdollisesta yhtiön voitto-osuudesta pääsee "nauttimaan" johtajien optioiden ja tulospalkkioiden lisäksi se todellinen tuloksentekoporras eli tavalliset työntekijät.

Tähän kohtaan tulevalla lakikirjauksella tulee turvata henkilöstön asema niin, että kaikki aiesopimuksen ja neuvottelupöytäkirjan perusteella sovitut asiat työsuhteen ehdoista toteutetaan, niin henkilöstörahaston perustaminen kuin eläkejärjestelyt, työaikapankki, työaika, vuosilomajärjestelyt, työterveyshuollon taso, irtisanomisten tarpeettomuus.

Jo nyt on pelättävissä, että GTK ja tuleva yhtiö kyseenalaistavat niitä asioita, joista on sovittu aiesopimuksessa. Henkilöstölle on kerrottu, kuinka kannattavan liiketoiminnan edellytyksenä tässä tapauksessa ja globaalissa kilpailutilanteessa on työsuhteen ehtojen heikentäminen.

Haluamme, että lain 5 §:n 4 momentti kirjataan muotoon;

"Palvelussuhteen ehdot säilyvät entisellä tasolla. Niistä voidaan sopia työehtosopimuksella toisin. Siinä osakeyhtiön työsopimussuhteisessa tehtävässä, johon asianomainen on siirtynyt, sovelletaan, mitä yhtiötä sitovassa työehtosopimuksessa sovitaan".

Tämä tilanne, missä valtion toimintoja yhtiöitetään suoraan ilman liikelaitos-välivaihetta, on poikkeuksellista. Aikaisemmin yhtiöittämistä ei ole toteutettu suoraan kuin kerran budjettivaltion toiminnasta. Kaikki muistavat ikävän Rakennushallituksen alasajon ja korvaukset, mitkä siinä tapauksessa jouduttiin maksamaan työntekijöille palvelussuhteen ehtojen dumppaamisesta.

Tästä syystä siirtyvän henkilöstön aseman turvaaminen tulee olla hoidettu niin, etteivät palvelussuhteen ehdot huonone. Ehtojen tarkastelussa ehtojen sisältö voi muuttua, mutta yhteenlaskettuna niiden arvon tulee olla yhdenmittainen aikaisempien palvelussuhteen ehtojen kanssa.