Viimeksi julkaistu 3.1.2023 15.42

Valiokunnan mietintö TaVM 23/2022 vp HE 137/2022 vp Talousvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Säteilyturvakeskuksesta sekä säteilylain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Säteilyturvakeskuksesta sekä säteilylain muuttamisesta (HE 137/2022 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • hallitussihteeri Helena Korpinen 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • lääkintöneuvos Mikko Paunio 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • yksikön päällikkö Ville Haataja 
    Säteilyturvakeskus
  • apulaisjohtaja Riikka Pastila 
    Säteilyturvakeskus
  • ylifyysikko Mika Kortesniemi 
    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • valtiovarainministeriö
  • Säteilyturvallisuusneuvottelukunta

HALLITUKSEN ESITYS

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Säteilyturvakeskuksesta. Samalla nykyinen säteilyturvakeskuksesta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi. Osa asetuksella nykyään säädetyistä Säteilyturvakeskuksen tehtävistä siirrettäisiin lakiin. Laki sisältäisi säännökset keskuksen asemasta ja toimialasta, johtamisesta ja ratkaisuvallasta sekä toimialaan liittyvistä sopimuksista ja asiantuntijoista. Esityksen tavoitteena on uudistaa vuodelta 1983 peräisin oleva laki vastamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Säteily- ja ydinturvallisuusalan valvontaviranomaisen toimintaan kohdistuu alan luonteesta johtuen erityisiä riippumattomuusvaatimuksia. Lailla pantaisiin myös täytäntöön säteilyturvallisuusdirektiivin 76 artikla sekä ydinturvallisuusdirektiivin 5 artikla valvontaviranomaisen päätöksenteon riippumattomuutta koskevilta osin. 

Lisäksi esityksellä ehdotetaan tehtäväksi eräitä pääosin teknisluonteisia tarkennuksia säteilylakiin. Säteilylain liitteessä ehdotetaan päivitettäväksi toiminnanharjoittajilta perittävät veroluonteiset valvontamaksut vastamaan valvonnan ennakoitua kustannuskehitystä. 

Esityksellä on vaikutuksia valtion 2023 talousarvioon. Säteilylain veroluonteisten valvontamaksujen esitetyt korotukset ovat yleiskatteellisia. Arvioitua maksukertymää vastaava summa on tarkoitus tulouttaa valtion talousarviossa Säteilyturvakeskuksen toimintamenomomentille. 

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 15.11.2022. Lain 189 §:n 3 momentissa tarkoitettuja valvontamaksuja aletaan kuitenkin periä tämän lain liitteen mukaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2023 lukien. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Hallituksen esityksessä ehdotetaan ajantasaistettavaksi nykyinen vuodelta 1983 oleva Säteilyturvakeskusta koskeva laki. Samassa yhteydessä säteilylakiin ehdotetaan useita lähinnä teknisluonteisia tarkennuksia. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella talousvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. 

Uudella Säteilyturvakeskusta koskevalla lailla on tarkoitus selkeyttää keskuksen toimialaa ja tehtäviä koskevaa sääntelyä. Laissa ehdotetaan myös säädettäväksi, että Säteilyturvakeskuksella on toimialaansa liittyvissä kannanotoissaan ja valvontatoiminnassaan riippumaton asema. Tältä osin sääntely liittyy ns. säteilyturvallisuusdirektiivin (2014/87/Euratom) ja ydinturvallisuusdirektiivin (2009/71/Euratom) kansalliseen täytäntöönpanoon, sillä molemmat direktiivit edellyttävät säteily- ja ydinturvallisuudesta vastaavan valvontaviranomaisen riippumattomuutta sen valvontatoimintaan liittyvässä päätöksenteossa. 

Säteilylakiin ehdotettavat täsmennykset liittyvät mm. kansainvälistä tiedonvaihtoa koskevaan sääntelyyn säteilyturvallisuuspoikkeamissa sekä säteilyvaaratilanteissa. Luonnonsäteilylle altistumisen rajoittamista koskevaa sääntelyä ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että altistuksen rajoittamiseksi tarvittavat toimet on jatkossa tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi Säteilyturvakeskuksen perimien valvontamaksujen maksuliikenteeseen liittyvää sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi Säteilyturvakeskuksen perintätehtävän helpottamiseksi. Säteilylain liitteessä säädetyt toiminnanharjoittajilta perittävät veroluonteiset valvontamaksut ehdotetaan päivitettäviksi ja vastaamaan euromääräisesti Säteilyturvakeskuksen toiminnan ennakoitua kustannuskehitystä. 

Säteilyturvakeskus perii vuotuisen valvontamaksun säteilylain 189 §:n perusteella lain liitteen mukaisesti. Vuosimaksun suuruus riippuu säteilytoiminnan laajuudesta ja vaativuudesta. Säteilyturvakeskuksen valvontamaksuja ehdotetaan korotettavaksi esityksessä noin 11,5 %:lla. Valiokunta toteaa, että valtion maksuperustelain periaatteiden mukaisesti maksuilla tulee saavuttaa kustannusvastaavuus. Vuotuinen tulojen lisäys esityksen mukaisilla veroluonteisten maksujen korotusperusteilla on 200 000 euroa, mikä vastaa Säteilyturvakeskuksen arvioitua kustannustason nousua. Ehdotetut maksujen tarkistukset perustuvat Säteilyturvakeskuksen tilinpäätökseen ja kustannuslaskentaan vuosilta 2019—2021 sekä ennusteeseen valvonnasta aiheutuvista kustannuksista vuosina 2022—2025.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että nyt käsiteltävänä oleva ehdotus on yhteensopiva parhaillaan valmistelussa olevan ydinenergialain kokonaisuudistuksen kanssa. Talousvaliokunta uudistaa tässä yhteydessä aiemmin (mm. TaVM 28/2020 vp ja TaVM 31/2021 vp) ilmaisemansa tahtotilan pienydinvoimaa koskevan sääntelyn kiirehtimisestä. Talousvaliokunta muistuttaa, että pienydinvoimaa koskeva sääntely ja ydinenergialain kokonaisuudistus vaativat riittävät resurssit myös Säteilyturvakeskukselle. 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

2. Laki säteilylain muuttamisesta

Johtolause.

Valiokunta ehdottaa lain johtolauseeseen teknisiä korjauksia. 

64 §. Muiden säteilymittausten hyväksyntä.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan pykälän 1 momenttiin lisättäväksi rakennustuotteista, talousvedestä ja 151 §:ssä tarkoitetuista materiaaleista aiheutuvasta väestön altistuksesta tehdyt säteilymittaukset hyväksymismenettelyn ulkopuolelle. Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksessä esitetyt perustelut säteilymittausten hyväksyntämenettelyistä vapauttamisesta koskevat väestön altistuksen lisäksi samalla tavalla myös työperäistä altistusta. Saadun selvityksen mukaan väestön altistus ja työperäinen altistus määritetään usein samojen näytteiden ja mittausten perusteella, eikä työperäistä altistusta varten ole siksi tarkoituksenmukaista vaatia erillistä mittausten hyväksyntää. Mittauksiin sovelletaan joka tapauksessa lain 59 §:ssä säädettyjä vaatimuksia mittausten luotettavuudesta, ja mittausten luotettavuus on viranomaisvalvonnan piirissä. Hyväksymismenettelyn ulkopuolelle ehdotetaan säädettäväksi väestön altistuksen sijaan yleisesti säteilyaltistuksen selvittäminen säännöksessä tarkoitettujen mittausten osalta. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 137/2022 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 137/2022 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

1. Laki Säteilyturvakeskuksesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Toimiala ja asema 
Säteilyturvakeskus on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva valtion hallintoviranomainen, joka edistää ja valvoo säteilyturvallisuutta ja ydinenergian käytön turvallisuutta. 
Säteilyturvakeskuksella on toimialaansa liittyvissä kannanotoissaan ja valvontatoiminnassaan riippumaton asema. 
2 § 
Tehtävät 
Säteilyturvakeskukselle kuuluvat: 
1) ydinenergialaissa (990/1987) säädetyt tehtävät; 
2) säteilylaissa (859/2018) säädetyt tehtävät; 
3) vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (1994/719) säädetyt tehtävät; 
4) pelastuslaissa (379/2011) säädetyt tehtävät; 
5) säteilyvaaratilanteiden valmius- ja asiantuntijatehtävät; 
6) säteilytilannetiedon keräämiseen ja säteilytilannekuvan ylläpitoon liittyvät tehtävät; 
7) toimialansa kansallisten mittanormaalien ylläpitotehtävät; 
8) toimialaansa liittyvä tutkimus-, kehittämis- ja selvitystoiminta; 
9) toimialaansa liittyvät viestintä- ja koulutustehtävät; 
10) toimialaansa liittyvien asiantuntija- ja mittauspalveluiden tuottaminen; 
11) toimialansa kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen sekä vaikuttaminen; 
12) toimialansa lainsäädännön kehittämisehdotusten tekeminen ja oikeussääntöjen antaminen erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa. 
Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on lisäksi arvioida säteilyvaaratilanteisiin varautumista koskevia kansallisia järjestelyjä ja antaa niitä koskevia suosituksia. Säteilyturvakeskuksella on oikeus saada tämän tehtävänsä hoitamiseksi viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta välttämättömät tiedot salassapitosäännösten estämättä. 
Säteilyturvakeskus huolehtii lisäksi muista toimialansa tehtävistä, jotka sille erikseen säädetään tai jotka sosiaali- ja terveysministeriö lainsäädännön tai kansainvälisten sopimusten nojalla sille määrää. 
3 § 
Johtaminen 
Säteilyturvakeskusta johtaa pääjohtaja, jonka valtioneuvosto nimittää. Pääjohtaja vastaa siitä, että keskuksen tehtävät hoidetaan taloudellisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti. 
Säteilyturvakeskus nimittää tai ottaa palvelukseen muun virka- tai työsopimussuhteisen henkilöstön. 
Säteilyturvakeskuksella on johtamisjärjestelmä, joka sisältää työjärjestyksen ja muut keskuksen laadukkaan toiminnan ja johtamisen sekä hyvän turvallisuuskulttuurin varmistamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. 
4 § 
Ratkaisuvalta 
Pääjohtaja ratkaisee Säteilyturvakeskukselle kuuluvat asiat, jollei muuta säädetä tai työjärjestyksessä määrätä. Asiat ratkaistaan esittelystä, jollei muuta säädetä tai työjärjestyksessä toisin määrätä. 
Työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset keskuksen organisaatiosta, asioiden ratkaisemisesta sekä hallinnon, toimintojen ja työskentelyn järjestämisestä. 
Työjärjestyksen vahvistaa pääjohtaja. 
5 § 
Sopimukset ja asiantuntijat 
Säteilyturvakeskus voi talousarvionsa rajoissa käyttää asiantuntijoita ja tehdä sopimuksia viranomaisten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden kanssa toimialaansa kuuluvien yksittäisten asiantuntijatehtävien suorittamisesta. Näitä tehtäviä suorittavan salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. 
Keskuksen pysyvistä asiantuntijoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 
6 § 
Voimaantulo ja siirtymäsäännös 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt sopimukset ja sitoumukset pysyvät voimassa, ellei muuta erikseen sovita. 
Tällä lailla kumotaan säteilyturvakeskuksesta annettu laki (1069/1983). 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki säteilylain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan säteilylain (859/2018) 51 §:n 1 momentin 3 kohta, 54 §:n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta, 58 §:n 3 momentti, 64 §:n 1 momentti, 71 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 84 §:n 1 momentti, 127 §:n 3 momentti, 129 Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ja 147 § Muutosehdotus päättyy, 149 §:n 2 momentti, 155 §, 189 §:n 2 ja 4 momentti, 190 §:n 2 momentti, 193 §:n 2 ja 3 momentti sekä lain liite,  
lisätään lain 56 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, lakiin uusi 70 a §, lain 130 §:ään uusi 6 momentti, jolloin nykyinen 6 momentti siirtyy 7 momentiksi, lain 133 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi sekä  Muutosehdotus päättyylain 137 §:ään uusi 2 momenttiValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi  sekä lain 147 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, Poistoehdotus päättyy seuraavasti: 
51 § 
Turvallisuuslupahakemus 
Turvallisuuslupahakemuksessa on esitettävä: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) 29 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot säteilytoiminnan johtamisjärjestelmästä; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
54 § 
Vakuuden asettaminen 
Toiminnanharjoittajan on asetettava radioaktiivisten jätteiden vaarattomiksi tekemisestä ja mahdollisista ympäristön puhdistustoimenpiteistä aiheutuvien kustannusten suorittamisen varmistamiseksi vakuus Säteilyturvakeskukselle, jos lupa myönnetään: 
1) korkea-aktiivisen umpilähteen käyttöön, valmistukseen, hallussapitoon, säilyttämiseen, tai varastointiin; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
56 § 
Tuotteen säteilyturvallisuuden osoittaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Muun turvallisuuslupaa edellyttävän säteilylaitteen kuin terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010) tarkoitetun terveydenhuollon laitteen säteilyturvallisuus voidaan osoittaa noudattamalla soveltuvaa standardia. 
Säteilyturvakeskus antaa määräykset 2 momentissa tarkoitetuista soveltuvista standardeista. 
58 § 
Tuotteen säteilyturvallisuuden arviointi 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos tuotetta ei voida arvioida 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, valvontaviranomainen voi arvioida tuotteen säteilyturvallisuuden sen mukaan, mitä 2 momentissa säädetään. Lisäksi vaikka tuote on 1 ja 2 momentissa tai 56 §:n 2 momentissa tarkoitettujen turvallisuuden arvioinnissa käytettävien perusteiden mukainen, valvontaviranomainen voi ryhtyä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain 3 luvussa tarkoitettuun valvonnan toimenpiteeseen, jos tuote kuitenkin aiheuttaa riskin terveydelle. 
64 § 
Muiden säteilymittausten hyväksyntä 
Ionisoivan säteilyn mittauksille, jotka tehdään työperäisen, väestön tai lääketieteellisen altistuksen arvioimiseksi tai turvallisuuden varmistamiseksi säteilytoiminnassa tai vallitsevassa altistustilanteessa, on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksyntä. Erillistä hyväksyntää ei kuitenkaan tarvita säteilymittauksille, joita Säteilyturvakeskus valvoo osana annosmittauspalvelun tai turvallisuusluvan mukaista toimintaa. Hyväksyntää ei myöskään tarvita säteilymittauksille, joita käytetään rakennustuotteista, talousvedestä tai 151 §:ssä tarkoitetuista materiaaleista aiheutuvan Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi säteily Muutosehdotus päättyyaltistuksen selvittämiseen. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
70 a § 
Sähköisesti säteilyä tuottavan laitteen yksilöinti 
Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että sähköisesti säteilyä tuottava laite, jonka käyttö edellyttää turvallisuuslupaa, on yksilöity. 
Yksilöivä tunnus on merkittävä laitteeseen riittävän pysyvällä tavalla. 
71 § 
Kirjanpito- ja ilmoitusvelvollisuus 
Toiminnanharjoittajan on turvallisuuslupaa edellyttävässä toiminnassa pidettävä kirjaa turvallisuuslupaan liittyvistä säteilylähteistä. Kirjanpidosta on käytävä ilmi hallussa pidettävät säteilylähteet sekä lähteiden vastaanottaminen, luovuttaminen ja luvasta poistaminen. Säteilylähde voidaan poistaa kirjanpidosta, kun viisi vuotta on kulunut sen luovuttamisesta tai vaarattomaksi tekemisestä. Kirjanpito on pidettävä ajan tasalla. 
Säteilylähteiden valmistukseen, säilyttämiseen, kauppaan, vientiin tai tuontiin oikeuttavan turvallisuusluvan haltijan on vuosittain toimitettava Säteilyturvakeskukseen tiedot kalenterivuoden aikana vastaanottamistaan, luovuttamistaan ja hallinnassaan olevista säteilylähteistä. Tietoja ei kuitenkaan tarvitse toimittaa vastaanotetuista tai hallinnassa olevista sähköisesti säteilyä tuottavista säteilylähteistä, jotka liittyvät kauppaan tai valmistukseen. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Säteilyturvakeskus antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetusta kirjanpidosta sekä 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista tiedoista ja niiden toimittamisesta. 
84 § 
Uudelleenkäytön, kierrättämisen, hyödyntämisen ja loppukäsittelyn edellytykset 
Säteilytoiminnasta peräisin olevaa jätettä ja muuta materiaalia sekä 78 §:n 3 momentissa tarkoitettua jätettä saa sen radioaktiivisuuden estämättä uudelleen käyttää, kierrättää, hyödyntää ja loppukäsitellä noudattaen jätelakia, jos siinä olevan radioaktiivisen aineen määrä ei ole 85 §:n 2 momentin mukaista vapauttamisrajaa suurempi. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
127 § 
Päästöt ja niiden raja-arvot 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Säteilyturvakeskus voi myöntää 2 momentissa tarkoitetuille päästöille luvan, jos väestön altistus on toiminnan luonne ja laajuus sekä käytettävissä olevat keinot päästöjen rajoittamiseksi huomioon ottaen mahdollisimman pieni ja päästöistä aiheutuvan altistuksen ennakoitu määrä on annosrajoitusta pienempi. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
129 § 
Säteilyturvallisuuspoikkeamiin varautuminen 
Turvallisuuslupaa edellyttävässä toiminnassa toiminnanharjoittajan on varauduttava säteilyturvallisuuspoikkeamiin. Toiminnanharjoittajalla on oltava ajantasainen suunnitelma toimista poikkeamien varalle. Suunnitelman mukaisia toimia on harjoiteltava toimintaan liittyvien riskien mukaisesti. 
Säteilyturvakeskus antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetusta suunnitelmasta säteilyturvallisuuspoikkeamien varalta ja sen mukaisten toimien harjoittelusta toimintaan liittyvien riskien mukaisesti. 
130 § 
Välittömät toimet säteilyturvallisuuspoikkeamassa 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos kadonnut säteilylähde on saattanut kulkeutua Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen, Säteilyturvakeskus vastaa tilanteessa tarvittavasta kansainvälisestä tiedonvaihdosta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
133 § 
Säteilyvaaratilanteesta tiedottaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Säteilyturvakeskus ilmoittaa säteilyvaaratilanteesta ja sen uhkasta kansainvälisiin tiedonvaihtojärjestelmiin sekä valtioille, joihin tilanne voi vaikuttaa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
137 § 
Siirtyminen säteilyvaaratilanteesta vallitsevaan altistustilanteeseen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos säteilyvaaratilanne vaikuttaa useaan valtioon, siirtymisessä vallitsevaan altistustilanteeseen on tehtävä yhteistyötä näiden muiden valtioiden kanssa. 
147 § 
Säteilyaltistuksen rajoittaminen 
Edellä 146 §:ssä tarkoitetun selvityksen tekemiseen velvollisen on ilman aiheetonta viivytystä toteutettava toimenpiteet luonnonsäteilyaltistuksen rajoittamiseksi, jos toiminnasta aiheutuva työperäinen tai väestön altistus taikka työpaikan tai talousveden radonpitoisuus on viitearvoa suurempi. 
Selvityksen tekemiseen velvollisen on todettava toimenpiteiden riittävyys vastaavilla mittauksilla tai laskelmilla, joilla 146 §:ssä tarkoitettu säteilyaltistus selvitettiin tai muulla luotettavalla tavalla. Toimenpiteiden riittävyyttä koskevan selvityksen tulokset on viipymättä ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle. 
Jos toimintaan ei 1 momentissa tarkoitetun toimenpiteen seurauksena enää sovelleta 146 §:n 1 momentissa tarkoitettua selvitysvelvollisuutta, Säteilyturvakeskukselle on viipymättä ilmoitettava selvitysvelvollisuuden lakkaamisesta perusteluineen. 
149 § 
Altistus luonnonsäteilylle työpaikalla 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Lain 35 ja 90 §:ää, 92 §:n 2 momentin 1 ja 3 kohtaa ja 3 momenttia sekä 95 §:ää ei sovelleta, jos ainoastaan työpaikan radonpitoisuus tai radonista tai avaruussäteilystä aiheutuva altistus on viitearvoa suurempi. Lisäksi 89 §:n 2 momenttia ja 91 §:ää ei sovelleta, jos ainoastaan avaruussäteilystä aiheutuva työperäinen altistus on viitearvoa suurempi. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
155 § 
Työpaikan radonpitoisuuden selvittäminen 
Työnantajan on selvitettävä työtilan ja muun työskentelypaikan radonpitoisuus, jos tilat sijaitsevat: 
1) Säteilyturvakeskuksen määrittämillä alueilla, joissa 19 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun rekisterin radonpitoisuustietojen perusteella yli kymmenesosa edustavista radonmittaustuloksista on työpaikkojen radonpitoisuuden viitearvoa suurempia; 
2) harjulla tai muulla hyvin ilmaa läpäisevällä sora- tai hiekkamaalla; 
3) kokonaan tai osittain maanpinnan tason alapuolella; 
4) talousvettä toimittavassa laitoksessa, jonka käyttämä vesi ei ole peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta ja pääsee kosketuksiin sisäilman kanssa. 
Selvitystä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu tila sijaitsee rakennuksen toisessa, kokonaan maanpinnan yläpuolella olevassa kerroksessa tai sen yläpuolella, tai jos rakennuksen lattia ja seinät eivät ole kosketuksissa maankamaraan ja väliin jäävän tilan hyvä tuulettuvuus on ilmeistä. 
Työpaikan radonpitoisuus on mitattava säännöllisesti, jos työtila tai muu työskentelypaikka sijaitsee kaivoslaissa tarkoitetussa maanalaisessa louhoksessa tai maanalaisella louhintatyömaalla. 
189 § 
Valvontamaksu ja sen perusteet 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valvontamaksu muodostuu toimintakohtaisesta perusmaksusta ja säteilylähdekohtaisesta lisämaksusta niiden tietojen perusteella, jotka ovat Säteilyturvakeskuksen rekisterissä kyseisen vuoden tammikuun ensimmäisenä päivänä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Maksuunpano voidaan toimittaa ilman, että toiminnanharjoittajalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi. Päätös voidaan antaa tiedoksi hallintolain 59 §:ssä tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
190 § 
Maksuvelvollisuuden voimassaolo ja maksun erääntyminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valvontamaksu määrätään kultakin kalenterivuodelta ja se erääntyy vuosittain maksettavaksi Säteilyturvakeskuksen määräämänä ajankohtana. Säteilyturvakeskus lähettää maksuvelvollisille maksupäätöksen valvontamaksusta viimeistään 21 päivää ennen eräpäivää. 
193 § 
Maksujen periminen ja korko 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos maksu viivästyy, sille on maksettava korkolain (633/1982) 4 §:ssä säädetty viivästyskorko. Viivästyskoron sijasta Säteilyturvakeskus voi periä kymmenen euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jäisi tätä pienemmäksi. 
Jos valvontamaksua palautetaan oikaisun tai muutoksenhaun johdosta, palautettavalle maksulle maksetaan veronkantolain (11/2018) 38 §:ssä säädetty hyvityskorko maksun suorittamispäivää seuraavasta päivästä siihen päivään, jona palautettava määrä veloitetaan Säteilyturvakeskuksen tililtä. Hyvityskorko lasketaan päiväkohtaisesti todellisten kalenteripäivien mukaan. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Lain 189 §:n 3 momentissa tarkoitettuja valvontamaksuja aletaan kuitenkin periä tämän lain liitteen mukaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2023 lukien. 
 Lakiehdotus päättyy 

Liite

Valvontamaksut 
1. Maksuluokat ja niiden mukaiset maksut 
Maksuluokkia ovat toiminnan maksuluokka ja säteilylähteen maksuluokka. 
Toimintakohtaiset perusmaksut ovat: 

Toiminnan maksuluokka 

Toimintakohtainen perusmaksu 

A 
180 €  
B 
620 €  
C 
1 680 €  
D 
1 680 €  
E 
4 130 €  
F 
10 040 €  
G 
22 300 €  
H 
450 € 
I 
1 120 € 
Säteilylähdekohtaiset lisämaksut ovat: 

Säteilylähteen maksuluokka 

Säteilylähdekohtainen lisämaksu 

A 
40 €  
B 
80 €  
C 
140 €  
D 
390 €  
E 
560 €  
F 
840 €  
G 
1 120 €  
H 
3 350 €  
I 
6 030 €  
2. Ionisoivan säteilyn käytön valvontamaksu 
Turvallisuuslupaa edellyttävän ionisoivan säteilyn käytön valvontamaksu muodostuu toimintakohtaisesta perusmaksusta ja säteilylähdekohtaisesta lisämaksusta. Jos turvallisuuslupa kattaa useamman kuin yhden toiminnan tai säteilylähteen, valvontamaksu määräytyy laskemalla yhteen kaikki lupaan liittyvät toimintakohtaiset perusmaksut ja säteilylähdekohtaiset lisämaksut. 
Toiminnan maksuluokka määräytyy toiminnasta seuraavasti: 

Toiminnan maksuluokka 

Toiminta 

A 
Umpilähteiden käyttö 
  
Röntgenlaitteiden käyttö (ei koske sädehoitoa, isotooppilääketiedettä tai hammasröntgentoimintaa, jossa käytetään panoraamatomografialaitetta tai hammasröntgenlaitetta, jolla kuvataan suun sisään asetettavalle kuvailmaisimelle, eikä henkilön kuvantamista muulla kuin terveydenhuollon laitteella) 
B 
Säteilylähteiden kauppa 
  
Säteilylähteiden asennus-, huolto- ja korjaustoiminta sekä säteilylaitteiden valmistus 
  
Radioaktiivisten aineiden kuljetus 
  
Toiminta, jossa toistuvasti käsitellään tai varastoidaan orpoja lähteitä 
  
Henkilön kuvantaminen muulla kuin terveydenhuollon laitteella 
  
Avolähteiden käyttö (ei koske terveydenhuoltoa ja eläinlääketiedettä) 
  
Hiukkaskiihdyttimien käyttö teollisuudessa ja läpivalaisussa (ei koske radionuklidien tuotantoa) 
C 
Hiukkaskiihdyttimien käyttö tutkimuksessa ja radionuklidien tuotannossa 
  
Radioaktiivisten jätteiden vastaanottaminen ja käsittely ja varastointi silloin, kun se ei ole osa muuta toimintaa 
D 
Avolähteiden käyttö eläinlääketieteessä 
  
Sädehoito eläinlääketieteessä 
E 
Isotooppilääketiede 
F 
Sädehoito 
Säteilylähdekohtainen lisämaksu määräytyy säteilylähteestä ja sen käytöstä seuraavasti: 

Säteilylähteen maksuluokka 

Säteilylähteet 

A 
Hammasröntgenlaite, jolla kuvataan suun sisään asetettavalle kuvailmaisimelle 
Hammasröntgenkuvauslaite eläinlääketieteessä 
B 
Umpilähde (muu kuin korkea-aktiivinen umpilähde). Maksu peritään enintään sadasta lähteestä 
Röntgenlaite (ei koske terveydenhuollon, eläinlääketieteen ja teollisuuskuvauksen röntgenlaitetta eikä röntgenlaitetta, johon liittyy erikseen rakennettavia suojarakennelmia) 
Hammasröntgentoiminnassa käytettävä panoraamatomografialaite 
C 
Teollisuuskuvauksessa käytettävä röntgenlaite tai röntgenlaite, johon liittyy erikseen rakennettavia suojarakennelmia (ei koske terveydenhuollon tai eläinlääketieteen röntgenlaitetta) 
 
Eläinlääketieteen röntgenkuvauslaite (muu kuin hammasröntgenkuvauslaite) 
 
Terveydenhuollon röntgenkuvauslaite (muu kuin hammasröntgentoiminnassa käytettävä panoraamatomografialaite tai hammasröntgenlaite, jolla kuvataan suun sisään asetettavalle kuvailmaisimelle), jonka käytöstä potilaalle aiheutuva efektiivinen annos on pienempi tai yhtä suuri kuin 0,1 mSv eikä determinististä haittaa 1) 
 
Hiukkaskiihdytin (ei koske terveydenhuollon tai eläinlääketieteen hiukkaskiihdytintä) 
  
Avolähteet laboratoriossa, kun kerralla käsiteltävä radioaktiivisen aineen aktiivisuus on pienempi kuin k∙10 vapaaraja2) 
D 
Terveydenhuollon röntgenkuvauslaite (muu kuin hammasröntgentoiminnassa käytettävä panoraamatomografialaite tai hammasröntgenlaite, jolla kuvataan suun sisään asetettavalle kuvailmaisimelle), jonka käytöstä potilaalle aiheutuva efektiivinen annos on suurempi kuin 0,1 mSv, mutta pienempi tai yhtä suuri kuin 100 mSv eikä determinististä haittaa1)  
  
Avolähteet laboratoriossa, kun kerralla käsiteltävä radioaktiivisen aineen aktiivisuus on suurempi tai yhtä suuri kuin k∙10 vapaaraja mutta pienempi kuin k 10 000 vapaaraja 2) 
  
Avolähteet merkkiainekokeissa muualla kuin laboratoriossa 
E 
Korkea-aktiivinen umpilähde 
  
Eläinlääketieteen sädehoitolaite 
F 
Terveydenhuollon röntgenkuvauslaite (muu kuin hammasröntgentoiminnassa käytettävä panoraamatomografialaite tai hammasröntgenlaite, jolla kuvataan suun sisään asetettavalle kuvailmaisimelle), jonka käytöstä potilaalle aiheutuva efektiivinen annos on suurempi kuin 100 mSv tai paikallinen tai elimen absorboitunut annos on suurempi kuin 10 Gy:tä1)  
  
Avolähteet laboratoriossa, kun kerralla käsiteltävä radioaktiivisen aineen aktiivisuus on suurempi tai yhtä suuri kuin k∙10 000∙vapaaraja 2)  
G 
Sädehoidon röntgenpintahoitolaite 
H 
Sädehoidon yksienerginen kiihdytin, röntgensyvähoitolaite tai jälkilataushoitolaite 
I 
Sädehoidon monienerginen kiihdytin 
1) Potilaalle yhdestä tutkimuksesta tai toimenpiteestä aiheutuva efektiivinen annos, mukaan lukien säteilyturvallisuuspoikkeamasta aiheutuva säteilyaltistus. 
2) Kerroin k määräytyy radioaktiivisen aineen käsittelytavasta seuraavasti: erityisen riskialtis työ k = 0,1, käsittely tavanomaisia kemiallisia menetelmiä käyttäen k =1, yksinkertainen käsittely k = 10 ja varastointi k = 100. Jos laboratoriossa käytetään eri käsittelytapoja, toiminnan maksuluokka määräytyy suurimpaan maksuun johtavan käsittelytavan perusteella. 
3. Luonnonsäteilylle altistavan toiminnan valvontamaksu 
Luonnonsäteilylle altistavan toiminnan valvontamaksu peritään vain, jos toiminta edellyttää 148 §:n mukaan turvallisuusluvan. 
Valvontamaksu muodostuu toimintakohtaisesta perusmaksusta. Jos turvallisuuslupa kattaa useamman kuin yhden toiminnan, valvontamaksu määräytyy laskemalla yhteen kaikki lupaan liittyvät toiminnan maksuluokan mukaiset perusmaksut. 
Toiminnan maksuluokka määräytyy toiminnasta seuraavasti: 

Toiminnan maksuluokka 

Toiminta 

H  
Ilmailun harjoittaminen 
I  
Toiminta, jossa työntekijät altistuvat radonille 
Toiminta, jossa työntekijät altistuvat muulle luonnonsäteilylle kuin radonille tai avaruussäteilylle 
G 
Toiminta, josta aiheutuu radioaktiivisten aineiden päästöjä ympäristöön 
4. Ionisoimattoman säteilyn käytön valvontamaksu 
Ionisoimattoman säteilyn käytön valvontamaksu peritään suuritehoisen laserlaitteen käytöstä säteilylain 167 §:ssä tarkoitetussa toiminnassa. 
Valvontamaksu muodostuu toimintakohtaisesta perusmaksusta ja säteilylähdekohtaisesta lisämaksusta. 
Toimintakohtainen perusmaksu määräytyy seuraavasti: 

Toiminnan maksuluokka 

Toiminta 

A 
Suuritehoisen laserlaitteen käyttö (sisältäen yhteen paikkaan kiinteästi asennetun suurtehoisen laserlaitteen käytön) 
Säteilylähdekohtainen lisämaksu määräytyy säteilylähteestä ja sen käytöstä seuraavasti: 

Säteilylähteen maksuluokka 

Säteilylähde 

E 
Siirrettävä suuritehoinen laserlaitteisto 
Helsingissä 28.10.2022 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Sanni Grahn-Laasonen kok 
 varapuheenjohtaja 
Katri Kulmuni kesk 
 jäsen 
Atte Harjanne vihr 
 jäsen 
Mari Holopainen vihr 
 jäsen 
Hannu Hoskonen kesk 
 jäsen 
Eeva Kalli kesk 
 jäsen 
Pia Kauma kok 
 jäsen 
Matias Mäkynen sd 
 jäsen 
Raimo Piirainen sd (osittain) 
 jäsen 
Minna Reijonen ps 
 jäsen 
Joakim Strand r 
 jäsen 
Veikko Vallin ps 
 jäsen 
Tuula Väätäinen sd 
 jäsen 
Johannes Yrttiaho vas 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Maiju Tuominen  
 

Vastalause

Perustelut

Eurooppa on tällä hetkellä energiakriisissä. Venäläisen fossiilienergian varaan rakentunut energiajärjestelmä on osoittautunut täysin kestämättömäksi. Lisäksi uudet voimalaitosinvestoinnit ovat keskittyneet pitkälti tuulivoimaan, joka sääherkän luonteensa vuoksi kärsii tuotannon heilunnasta. Tämän vuoksi sähköntuotantopalettimme vaatii lisää säästä riippumatonta päästötöntä energiatuotantoa. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin uutta ydinvoimaa. 

Talousvaliokunta on useasti ilmaissut tahtotilan edistää pienydinvoiman käyttöönottomahdollisuuksia. Kokoomuksen valiokuntaryhmä muistuttaa kuitenkin, että tahtotilan vieminen käytäntöön vaatii riittävät resurssit viranomaisille toteuttaa teeman vaatima osaamistarpeiden tunnistaminen ja kehittäminen. Pienydinvoimalaitosten turvallinen käyttäminen Suomessa edellyttää viranomaistoiminnan kannalta ainakin turvallisuusarviointiin tarvittavien osaamistarpeiden tunnistamista ja niihin vastaamista, turvallisuustutkimustarpeiden tunnistamista ja tutkimuksen käynnistämistä, turvallisuusarviointiin tarvittavien uusien työkalujen tunnistamista ja kehittämistä, sekä laki- ja säännöstöuudistustarpeiden tunnistamista ja toteuttamista. 

Hallitus ei jostain syystä tarjonnut vuodelle 2023 STUK:lle sen kaipaamaa lisärahoitusta ydinenergialain kokonaisuudistustyötä sekä pienreaktoriselvitystä varten. STUK:n esittämä rahoitustarve olisi ollut 800 000 euroa. Tämän rahoituksen turvaaminen olisi ollut tarpeellista pienydinvoiman nopean käyttöönoton mahdollistamiseksi. 

Pienydinvoimateknologiaa tutkitaan tällä hetkellä maailmalla hyvin aktiivisesti, ja kaupallinen käyttöönotto on lähellä useissa Suomen lähimaissa. Lisäksi Suomessa on omiakin tutkimushankkeita pienydinvoimateknologian mahdollisuuksista. Suomen tulisi pysyä pienydinvoimateknologian käyttöönoton globaalissa kärjessä ja varmistaa, että viranomaiset ovat mahdollisimman nopeasti valmiita. Hallituksen suunnittelema aikataulu, jonka mukaisesti ydinenergialain muutos tulisi voimaan vasta vuonna 2028, on Kokoomuksen mielestä auttamatta liian hidas. 

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hyväksytään yksi lausuma (Vastalauseen lausumaehdotus). 

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen Säteilyturvakeskuksen riittävät resurssit ydinenergialain kokonaisuudistuksen nopeuttamiseksi ja pienydinreaktorien kaupallisen käyttöönoton mahdollistamiseksi. 
Helsingissä 28.10.2022
Sanni Grahn-Laasonen kok 
 
Pia Kauma kok