Ehdotuksen tausta ja tavoitteet

EU-eron seurauksena Yhdistynyt Kuningaskunta (UK) ei enää ole mukana EU:n sisämarkkinoilla, tulliliitossa tai arvonlisävero- ja valmisteveroalueella. Henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus EU:n ja UK:n välillä on päättynyt, ja siitä seuraavilla kaupan ja vapaan liikkuvuuden esteillä on laajoja vaikutuksia yrityksille, erityisesti pk-yrityksille ja niiden työntekijöille. 

Brexit-mukautusvarauksesta päätettiin 6.10.2021 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1755. Sen tavoitteena on torjua brexitin haitallisia seurauksia erityisesti niissä jäsenvaltioissa ja niillä alueilla ja toimialoilla, joilla UK:n eron haitalliset vaikutukset ovat suurimmat. Brexit-mukautusvaraus toteutetaan avustusmuotoisena tukena, se on luonteeltaan määräaikainen toimi ja sen käyttöaika jäsenvaltioissa päättyy 31.12.2023 ja myös maksut tuensaajille on saatava tehtyä vuoden 2023 loppuun mennessä. Tuensaaja on oikeutettu käyttämään brexit-mukautusvarauksen nojalla myönnettyjä ja maksettuja tukia vuoden 2023 loppuun saakka. Varauksesta Suomelle kohdennettu kokonaismääräraha on noin 23 200 000 euroa.  

Brexit-mukautusvarausta koskeva asetus on jäsenvaltioissa sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä. Jäsenmailla on kuitenkin asetuksen sallimissa puitteissa oikeus valita rahoituksen kohteet sekä päättää mukautusvarauksen hallinnointiin ja tarkastuksiin liittyvien tehtävien järjestämisestä kansallisella tasolla.  

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki brexit-mukautusvarauksen kansallisesta toimeenpanosta, ja lisäksi muutamaan muuhun lakiin tehtäisiin varauksesta johtuvat muutokset ja tekniset päivitykset.  

Talousvaliokunta pitää hallituksen esitystä perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa siihen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin. 

Keskeisten ehdotusten arviointia

Tuen myöntäminen yrityksen kehittämisavustuksena

Ehdotuksen mukaan brexit-mukautusvarauksen kautta tuleva tuki myönnettäisiin pienille ja keskisuurille yrityksille kehittämisavustuksena niin, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset toimisivat tukea myöntävinä viranomaisina. Asiantuntijalausunnoissa on katsottu, että olemassa olevan, yrityksille tutun rahoitusmuodon hyödyntäminen helpottaa sekä yritysten että viranomaisten toimintaa ja minimoi hallinnollista taakkaa. Talousvaliokunta yhtyy tähän näkemykseen ja pitää valittua ratkaisua onnistuneena.  

Tuen myöntämisen edellytykset sekä tiedottamisen korostunut merkitys

Talousvaliokunta toteaa, että tuen myöntämisen kriteerit ovat tiukat, koska tukea hakevien yritysten on osoitettava, että niille aiheutunut taloudellinen haitta on aiheutunut nimenomaan brexitistä. Yritysten voi kuitenkin olla hyvin vaikeaa tai joissain tilanteissa lähes mahdotonta pystyä osoittamaan, mitkä niitä kohdanneet kielteiset vaikutukset ovat seurausta UK:n EU-erosta ja mitkä esimerkiksi koronapandemiasta tai Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Lisäksi EU-sääntelyn vuoksi määräajat tuen hakemiselle ja sen maksamiselle ovat erittäin lyhyet. Näistä syistä vaarana on, että merkittävä osa Suomelle varatuista brexit-mukautusvarauksen rahoista jää käyttämättä.  

Useissa asiantuntijalausunnoissa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että normaalista toimintatavasta poiketen komissio ei tarkista ja hyväksy jäsenmaiden brexit-mukautusvarauksen kansallisia toimeenpano-ohjelmia etukäteen. Näin ollen brexit-mukautusvarauksen nojalla liittyviin tukiin liittyy tavallista suurempi riski siitä, että komissio kansallisten toimien toteuttamisen jälkeen toteaa tuet sääntöjen vastaisiksi ja määrää ne perittäviksi takaisin. Talousvaliokunta katsoo, että riskin minimoimiseksi hakijoiden ohjeistamiseen ja tukipäätösten laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. 

Talousvaliokunta korostaa tässä yhteydessä myös tehokkaan, laadukkaan ja oikea-aikaisen tiedottamisen merkitystä. Konkreettista ja selkeää ohjeistusta tarvitaan erityisesti siitä, mitkä yritykset ovat oikeutettuja rahoitukseen, miten yrityksen pitää osoittaa brexitin aiheuttamat kielteiset talousvaikutukset ja milloin tukea pitää viimeistään hakea. Kattavalla ja konkreettisella tiedottamisella ja ohjeistuksella tarjolla oleva EU-rahoitus voidaan hyödyntää mahdollisimman täysimääräisesti ja pienentää olennaisesti riskiä tukien takaisinperinnästä. 

Kokoavia huomioita

Suomen tavaravienti Britanniaan väheni vuonna 2020 noin viidenneksellä eli noin kaksi kertaa enemmän kokonaistavaravientiin verrattuna. Brexitistä seuranneet kaupanesteet aiheuttavat haittaa erityisesti pk-yrityksille, koska niiden resurssit ovat pienemmät ja etabloitumisaste kohdemarkkinoille vähäisempää kuin suuremmilla yrityksillä. Lisäksi suurten yritysten tavarakaupan muutokset Britannian kanssa näkyvät alihankintaketjujen kautta myös pk-yrityksissä. Muuttuneessa tilanteessa niillä on suuri tarve kehittää ja uudistaa liiketoimintaansa sekä löytää uusia asiakkaita muilta markkinoilta. Tätä tarvetta ovat entisestään lisänneet koronapandemia sekä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutukset.  

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että Suomelle osoitettu brexit-mukautusvaraus saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan brexit-mukautusvarauksen kautta jaettavaa rahoitusta tulisi myöntää erityisesti sellaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, joka loisi pk-yrityksille mahdollisuuksia kehittää uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja toimia myös kansainvälisillä markkinoilla. Britanniaan alun perin suunnattuja tuotteita saattaa esimerkiksi olla tarpeen muokata niin, että ne soveltuvat markkinoille muualla. Näin markkinoita brexitin myötä menettäneet yritykset löytäisivät uusia markkinoita tuotteilleen. ELY-keskuksia tulisi myös kannustaa ohjaamaan Brexit-mukautusvarausta saaneita yrityksiä esimerkiksi Business Finlandin tai Finnveran palvelujen piiriin.