Yleisperustelut
Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään
korkolain muuttamisesta annettuun lakiehdotukseen tehdyin muutoksin.
Viivästyskoron sääntelyllä pyritään
turvaamaan maksujen oikea-aikaisuus. Maksuviivästyksen tapahduttua
viivästyskorolla korvataan velkojalle maksun laiminlyönnistä aiheutuneita
vahinkoja. Säännöksillä on maksuviivästyksiä torjuva ennalta
ehkäisevä luonne.
Lakiin tehtävillä muutoksilla selkiytetään
viivästyskoron määräytymisperusteita.
Voimassa olevan lain mukaan viivästyskorko määräytyy eri
perusteilla siitä riippuen, onko velasta maksettava luottoaikaista
korkoa vai ei. Jollei korosta ole sovittu, viivästyskorko
on koko edellisen vuoden markkinaperusteisen kolmen kuukauden euribor-koron
vuosikeskiarvoa vastaava korkokanta lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.
Valtiovarainministeriö vahvistaa korkokannan vuoden lopulla
seuraavaksi kalenterivuodeksi. Jos taas velasta on maksettava korkoa luottoaikana,
viivästyskorko on luottoaikainen korko lisättynä neljällä prosenttiyksiköllä,
ei kuitenkaan enempää kuin edellä mainittu
ministeriön vahvistama korkokanta lisättynä kymmenellä prosenttiyksiköllä.
Uusien säännösten mukaan lakisääteinen
viivästyskorko määräytyy aina
laissa säädetyn perusteen mukaisesti. Se on Euroopan
keskuspankin perusrahoitusoperaatioonsa soveltama korko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.
Viivästyskoron määrä tarkistetaan
puolivuosittain. Suomen Pankki tiedottaa viivästyskoron
suuruudesta säädöskokoelmassa julkaistavalla
ilmoituksella. Uudella koronmääräytymisperusteella ei
ole merkittävää vaikutusta koron tasoon
nykyiseen verrattuna.
Viivästyskorkoa voidaan sovitella, jos velallisena
on luonnollinen henkilö eikä velka liity velallisen
harjoittamaan elinkeinotoimintaan. Lakiin lisätään
uusi sovitteluperuste. Viivästyskorkoa voidaan sovitella,
jos siihen on painavat perusteet ottaen huomioon viivästyskoron
määrä suhteessa velallisen taloudelliseen
asemaan ja siihen, onko velallinen yrittänyt hoitaa velkaansa,
eikä velkaantuminen johdu ilmeisestä kevytmielisyydestä.
Uusia sovittelusäännöksiä sovelletaan
myös niihin viivästyskorkoihin, jotka ovat kertyneet
lain voimaantuloa edeltäneeltä ajalta. Kuluttajavalituslautakunnasta
annettuun lakiin lisätään säännös,
jonka mukaan kuluttajavalituslautakunta antaa ratkaisusuosituksia
viivästyskoron sovittelua koskeviin yksittäisiin
riita-asioihin. Velallisen sovitteluvaatimukseen on sisällyttävä ainakin
yksi kuluttajasaatava. Viivästyskoron sovittelu on velkajärjestelyä kevyempi
ja halvempi menettely.
Uusia säännöksiä sovelletaan
lain voimaantulon jälkeen kertyvään viivästyskorkoon,
vaikka velan oikeusperuste on syntynyt ennen sen voimaantuloa. Hallituksen
esityksen perustelujen mukaan korkolainsäädännön
tulisi tarjota nykyistä laajemmat mahdollisuudet vähentää ylivoimaisiksi
käyneitä viivästysseuraamuksia. Erityisesti
on tarpeen korjata niiden velallisten asemaa, joilta peritään
edelleen nykyistä korkotasoa korkeampaa viivästyskorkoa.
Edelleen perusteluissa todetaan olevan selvää,
että viivästyskoron alentamisella ei voida auttaa
kaikkein vaikeimmista velkaongelmista kärsiviä velallisia.
Heidän tilannettaan voidaan korjata vain velkajärjestelyn
keinoin. Oikeusministeriössä on tarkoitus erikseen
selvittää velkajärjestelyyn pääsyn
helpottamista erityisesti niiden velallisten osalta, joiden ongelmat
liittyvät viime vuosikymmenen lamaan. Velallisten asemaa
pyritään helpottamaan myös velan vanhentumista
ja tuomion täytäntöönpanon määräaikaisuutta
koskevilla uudistuksilla.
Talousvaliokunnankin käsityksen mukaan uudet korkolain
säännökset eivät merkittävästi
helpota vanhojen ylivelkaantuneiden asemaa, mutta sen suomia mahdollisuuksia
tulee käyttää hyväksi etenkin
lievemmissä velkaongelmissa. Lain mukaan muun muassa velallisen
ennen uusien säännösten voimaantuloa
kertyneet viivästyskorot voidaan ottaa huomioon sovittelussa, mutta
suorituksia ei voida määrätä palautettaviksi.
Velkapääoma on saattanut kasvaa vuosien myötä niin
suureksi, että velallisella ei ole mitään
mahdollisuutta selviytyä siitä ilman erityisiä toimenpiteitä.
Valiokunnan mielestä myös velkojien tulee osoittaa
aktiivisuutta muistuttamalla velasta ja periä saataviaan
ajallaan, jotta velallinen on tietoinen siitä, että velka
on edelleen olemassa.
Kuntien talous- ja velkaneuvonnalle sovitteluvaatimusten väljentäminen
antaa uuden mahdollisuuden helpottaa velallisen asemaa. Samalla
se saattaa lisätä neuvojien työtä.
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota talous- ja
velkaneuvonnan järjestämiseen niin, että velallisten
on mahdollista saada lain suomaa palvelua.
Valiokunta kehottaa asianomaisia viranomaisia toimialueillaan
seuraamaan korkolain soveltamista ja sen seurauksia sekä organisaatio-
ja henkilöstövaikutuksia.
Yksityiskohtaiset
perustelut
1. Laki korkolain muuttamisesta
Siirtymäsäännös
3 momentti.
Siirtymäsäännösten mukaan
tuomioistuimessa ja ulosotossa toimitaan viran puolesta lähtökohtaisesti
siten, että luonnollisilta henkilöiltä perittävä viivästyskorko
on enintään lakisääteinen viivästyskorko.
Velkoja voi kuitenkin vaatia korkeampaa korkoa, jos siitä voidaan
sopia myös uuden lain mukaan.
Momenttiin on tehty selvennys, jolla poistetaan se tulkintamahdollisuus,
että velkoja voisi vanhan ulosottoperusteen nojalla vaatia
edelleen 16 prosentin lakisääteistä viivästyskorkoa. Velkojan
on esitettävä selvitys siitä, että korkeampi
viivästyskorko perustuu sitoumukseen, joka liittyy muuhun
kuin asunto- ja kulutusluottoon.
4 momentti.
Tätä momenttia on selvennetty vastaavalla
tavalla kuin 3 momenttia. Samalla momenttia on selvyyden vuoksi
täydennetty siten, että velkoja voi esittää vaatimuksensa
ulosottohakemuksessa tai jo vireillä olevassa ulosottoasiassa.
6 momentti.
Ehdotetut lait oli tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2002. Lakien
voimaantuloa on tarkoitus myöhentää 1.7.2002
saakka, jotta uuteen järjestelmään siirtyminen
sujuisi häiriöittä. Samanaikaisesti otetaan
käyttöön myös uusi viivästyskorko.
Tämän johdosta siirtymäsäännöksestä on
poistettu 6 momentti.
7 momentti.
Sen johdosta, että 6 momentti on poistettu, hallituksen
esityksen 7 momentin numero on muutettu 6 momentiksi.
Perustuslakivaliokunnan lausunto
Perustuslakivaliokunta pitää hallituksen esitystä perusoikeusjärjestelmän
kannalta hyväksyttävänä.