Perustelut
Valvontatehtävät
Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä puoluerahoituksen
avoimuutta sekä ehkäistä korruptiota
ja epäasiallisiin sidonnaisuuksiin perustuvaa vaikuttamista
puolueiden toimintaan. Hallituksen esityksessä todetaan,
että lainsäädäntöä on
tarpeen tarkistaa puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä ja
valvontaa lisäävään suuntaan.
Tarkastusvaliokunta käsittelee lausunnossaan valvonnan
järjestämistä ja sen resursointia koskevia
kysymyksiä.
Valtiontalouden tarkastusviraston ehdotetaan valvovan tukea,
vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen erittelyä sekä näihin
liittyvien asiakirjojen laatimista ja toimittamista koskevien säännösten
noudattamista. Oikeusministeriö puolestaan valvoisi puoluelain
noudattamista vain siltä osin kuin valvonta ei kuulu tarkastusvirastolle. Tarkastusvirastolla
on jo nykysäännösten perusteella oikeus
tarkastaa puoluetuen käyttöä. Virastolla
on myös hoidettavana sille vuoden 2009 aikana annettu,
vaalirahoituslakiin perustuva valvontatehtävä.
Tähän ehdotetaan nyt tehtäväksi
joitakin muutoksia.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
velvollisuudesta tehdä tarkastusvirastolle ilmoitus puolueen,
puolueyhdistyksen ja puolueen lähiyhteisön saamista
vähintään 1 500 euron arvoisista
tuista ja niiden antajista. Näihin niin sanottuihin ajantasaisiin
ilmoituksiin sisältyvät tiedot olisi esityksen
mukaan julkistettava tarkastusviraston ylläpitämässä puoluerahoituksen ilmoitusrekisterissä.
Edelleen vaalirahoituslaissa ilmoitettavan tuen raja ehdotetaan
laskettavaksi 1 500 euroon myös europarlamenttivaaleissa
ja presidentinvaalissa. Lisäksi vaalirahoituslakiin ehdotetaan lisättäväksi
uusi pykälä (11 a §).
Sen mukaan vaalikampanjan kulujen kattamiseksi otetun lainan määrästä ja
sen maksamiseen saadusta vähintään 1
500 euron arvoisesta tuesta tulee tehdä ilmoitus. Ehdotus
koskisi vain eduskunta- ja europarlamenttivaalikampanjoita
varten otettuja lainoja. Jälki-ilmoitus olisi tehtävä tarkastusvirastolle
kalenterivuosittain sillä vaalikaudella, johon ilmoitusvelvollisuus
liittyy.
Puoluerahoituksen valvontaan liittyvien tehtävien todetaan
hallituksen esityksessä olevan kokonaan uusia tehtäviä tarkastusvirastolle,
ja myös vaalirahoituslain muutokset tuovat virastolle lisätehtäviä.
Niiden hoitamisesta arvioidaan aiheutuvan virastolle uusia kustannuksia. Järjestelmähankintaan
liittyvien kertaluonteisten kustannusten arvioidaan hallituksen
esityksessä olevan arviolta 500 000—700 000 euroa. Vuotuisten
henkilöstö- ja ylläpitomenojen arvioidaan
puolestaan olevan 400 000—500 000 euroa.
Lakiehdotuksen 9 e §:n mukaan tarkastusvirasto valvoisi
puoluelain noudattamista puolueen, puolueen lähiyhteisön
ja valtionavustuspäätöksessä tarkoitetun
yhdistyksen tilinpidossa ja varojen käytössä.
Esityksessä todetaan, että "perustuslain 90 §:n
2 momentin mukaan valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion
noudattamisen tarkastamista varten eduskunnan yhteydessä on
riippumaton Valtiontalouden tarkastusvirasto. Tarkastusviraston
pääasiallinen tehtävä on siten
harjoittaa valtion taloudenhoidon tarkastusta. Tarkastusviraston
asemasta ja tehtävistä säädetään
2 momentin mukaan tarkemmin lailla. Vaikka viraston tehtävistä voidaan
säätää lailla, on sääntelyvarauksen
muotoilunkin ("tarkemmin lailla") perusteella selvää,
ettei virastolle voida tavallisella lailla antaa mitä tahansa
tehtäviä."
Valvontatehtävän hoitamisen vaatimat voimavarat
Hallituksen esityksessä ehdotetaan tarkastusvirastolle
annettavaksi merkittäviä uusia tehtäviä ja
lisätehtäviä. Tarkastusviraston ensikokemukset
osoittavat, että jo pelkkä vaalirahoitusvalvonnan
tekninen toteuttaminen ja hoitaminen vaativat paljon työtä.
Tarkastusvirasto on joutunut itse suunnittelemaan ja rakentamaan
on-line-tietojärjestelmät, sillä oikeusministeriössä ei
ole hoidettu aikaisemmin uuden vaalirahoituslain edellyttämää valvontaa.
Uuden tietojärjestelmähankkeen hankintakuluiksi
arvioidaan 700 000 euroa ja sen käyttöajaksi neljä vuotta.
Vaalirahoituksen avoimuuden toteuttaminen ja sen edellyttämien
tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito
koskee ehdokkaiden vaalirahoituksen ennakkoilmoituksia, vaalirahoitusilmoituksia
ja vaalilainojen lyhennysten jälki-ilmoituksia. Lisäksi
valvontatehtävät edellyttävät
puoluelain puoluerahoitusta koskevien säännösten
noudattamisen valvontaa sekä ehdokkaan vaalirahoituksen
ja sen ilmoitusvelvollisuuden valvontaa.
Tarkastusviraston vuoden 2010 talousarvio samoin kuin viraston
toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2010—2013 esitetyt
määrärahalaskelmat on mitoitettu viraston
perustuslaissa säädetyn tehtävän
tuloksellista hoitamista varten. Pelkästään
valvontatehtävän hoitamiseksi palkattavat neljä tradenomitutkinnon
suorittanutta henkilöä lisäävät
henkilöstömenoja 200 000 eurolla vuodessa,
ja lisämäärärahatarve vuosittaiseen
toimintamenomäärärahaan on yhteensä 500
000 euroa.
Hallituksen esitys sisältää tarkastusvirastolle uusia
merkittäviä tehtäviä, joita
ei ole voitu huomioida viraston taloussuunnitelmissa. Tarkastusviraston
toiminnan kokonaiskuluista henkilöstökulut ovat
76 % ja toimitilojen vuokrat 9 %. Tästä seuraa,
että viraston mahdollisuudet rahoittaa vaali- ja puoluerahoituksen
valvonnasta aiheutuvat uudet menot taloudellisuus- ja tuottavuustoimenpiteillä ovat
erittäin rajoitettuja. Käytännössä vaadittujen
taloudellisuus- ja tuottavuustoimenpiteiden toteuttaminen merkitsisi tarkastusviraston
mukaan nykyisen henkilöstön osittaista irtisanomista.
Viimeaikainen vaalirahoituskeskustelu on koetellut
kansalaisten luottamusta monin tavoin, ja tarkastusviraston riippumattomalla
valvontatoimella on valiokunnan mielestä mahdollisuudet
vaikuttaa tämän luottamuksen palaamiseen. Tarkastusvirastolle
on kuitenkin annettava riittävät voimavarat valvoa
vaali- ja puoluerahoitusta hallituksen esityksessä kaavaillulla
tavalla. Vain tällöin tarkastusviraston on mahdollista
toteuttaa valvontaa ilman, että sen perustuslaissa mainittu
perustehtävä, valtion taloudenhoidon ja valtion
talousarvion noudattamisen tarkastaminen, vaarantuu. Hallituksen
esityksessä mainittujen sinänsä hyvien
tavoitteiden toteutuminen ei voi valiokunnan mielestä johtaa
siihen, että tarkastusvirasto jättää osan
perustehtävistään tekemättä tai
tekee ne huonommin. Valiokunta korostaa, että tarkastusviraston
perustehtävä on sille perustuslaissa osoitetun
tarkastustehtävän hoitaminen, jota toteutetaan
kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti.
Valiokunta pitää ehdottoman tärkeänä,
että tarkastusvirasto saa tuleviin budjetteihinsa lisäyksenä henkilöstö-
ja tietojärjestelmäkustannuksista aiheutuvat kulut.