Eduskunnan tilintarkastajien eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta, kirjanpidosta ja hallinnosta vuodelta 2015 antaman tilintarkastuskertomuksen johdosta tarkastusvaliokunta toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että tilintarkastuksella hankitaan kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallintojohtaja ja tilitoimiston päällikkö syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus eduskuntaa kohtaan, taikka rikkoneet Valtiokonttorin määräyksiä, talousarvioasetusta tai eduskunnan tilisääntöjä. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty kansliatoimikunnan ja eduskunnan kanslian toiminnan lainmukaisuutta.
Eduskunnalle (pl. luvut 30 ja 40) myönnettiin määrärahoja kaikkiaan 154,8 miljoonaa euroa. Talousarviokirjanpidon mukaan vuonna 2015 myönnetyistä määrärahoista käytettiin 134,1 miljoonaa euroa. Eduskunnan rakennusten peruskorjaukseen vuonna 2015 käytettävissä ollut määräraha oli 45,6 miljoonaa euroa sisältäen edellisiltä vuosilta siirtyneet määrärahat. Tilikauden aikana tästä käytettiin 26,8 miljoonaa euroa. Kyseistä määrärahaa siirtyi tilivuodelle 2016 18,8 miljoonaa euroa. Eduskunnan tietohallinnon investointeihin vuonna 2015 käytettävissä ollut määräraha oli 4,7 miljoonaa euroa. Tilikauden aikana tästä käytettiin 2,4 miljoonaa euroa. Määrärahaa siirtyi tilivuodelle 2016 2,3 miljoonaa euroa. Seuraavalle vuodelle määrärahoja siirtyi yhteensä 21,0 miljoonaa euroa.
Eduskunnan peruskorjaukseen liittyviin toimintamenoihin (mom. 21.10.02) myönnettiin 7 087 000 euroa. Määräraha ylittyi 2 045 761 eurolla. Eduskunnan kansliatoimikunta myönsi 4.2.2016 ylitysluvan ko. arviomäärärahan ylittämiseen.
Eduskunnan toiminnan kulut vuonna 2015 olivat yhteensä 97,7 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 13,4 prosenttia. Suurimmat kuluerät olivat henkilöstökulut (60,9 miljoonaa euroa; kasvua neljä prosenttia) sekä palveluiden ostot (47,5 miljoonaa euroa; kasvua 13,6 prosenttia).
Tarkastusvaliokunta pitää tärkeänä, että parlamentaariseen toimintaan ja sen vaatimiin resursseihin kiinnitetään riittävää huomiota ja että jo käyttöön osoitetut resurssit pystytään käyttämään tuloksellisesti. Valiokunta nostaa tämän osalta esille valiokuntien matkamäärärahat. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella vuodelta 2015 jäi määrärahasta käyttämättä 186 169 euroa, mikä oli 27 % viime vuodelle osoitetusta rahasta. Edellisen vaalikauden 2011—2014 aikana käyttämättä jäi vuosittain 21—35 % kyseisille vuosille myönnetyistä matkamäärärahoista.
Eduskunnassa noudatetaan menettelytapaa, jonka mukaan kullekin valiokunnalle annetaan vuosittain käyttösuunnitelmassa kiinteä enimmäissumma matkojen toteuttamiseksi riippuen siitä, minkälainen matka on sinä vuonna tarkoitus toteuttaa. Tavallista on, että käytettävissä oleva raha mahdollistaa vain osan valiokunnan jäsenistä osallistumisen matkalle, jolloin myös matkan hyöty tulee vain niille edustajille. Tälläinen menettely ei ole tasapuolista edustajien työn kannalta. Eduskuntatyön koko ajan kansainvälistyessä voi valiokunnan jäseneltä jäädä puuttumaan oleellista tietoa esimerkiksi siitä, millä toimenpiteillä jossain toisessa maassa on onnistuttu vaikuttamaan talouskasvuun, eikä tätä tietoa ole käytettävissä, kun päätöksiä tehdään vastaavassa kotimaan asiassa. Tarkastusvaliokunta ei pidä vallitsevaa tilaa tyydyttävänä ja katsoo, että valiokuntien ulkomaanmatkojen budjetointimenettely on syytä ottaa pikaisesti tarkastelun kohteeksi.
Tarkastusvaliokunta on kesäkuussa 2015 hyväksymässään mietinnössä (TrVM 3/2015 vp) kiinnittänyt huomiota kansanedustajien avustajajärjestelmän toimivuuteen ja pitänyt mm. perusteltuna, että avustajajärjestelmän toimivuudesta tehdään arviointi. Valiokunta pitää edelleen kyseisen arvioinnin tekemistä tarpeellisena ja katsoo, että arviointiin tulee sisällyttää myös avustajien palkkausjärjestelmän kehittämistarpeet.
Valiokunta toteaa, että eduskunnan tilintarkastajien lausunnon mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.