Perustelut

Tulevaisuusvaliokunta on toimintansa aikana ottanut säännönmukaisesti kantaa pitkän aikavälin politiikan tekoon, sen taustalla olevaan tiedonhallintaan, ennakointiin ja suunnitteluun. Valiokunta on myös vauhdittanut aikanaan kehysbudjetointijärjestelmän luontia (erityisesti TuVL 1/1999 vp).

Nykyiset kehykset kuvaavat hyvin hallituksen lähtötilannetta suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Lausunnossaan tulevaisuusvaliokunta ottaa esille lyhyesti vain kysymyksen siitä, kuinka kehysmenettelyä tulee edelleen kehittää nykyistä paremmin vastaamaan pitkäjänteisen tulevaisuuspolitiikan tarpeita.

Tulevaisuusvaliokunta pitää tärkeänä kehysmenettelyn keskeistä tavoitetta eli taloudellisesti realististen lähtökohtien ja oletusten asettamista vaalikauden menokehitykselle. Menokehyksillä varaudutaan ennakoitavissa olevaan kustannuskehitykseen, kuten väestön ikääntymiseen.

Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että olisi jatkossa kehitettävä menettelyjä, joilla entistä paremmin voitaisiin varautua kehityksen epävarmuustekijöihin. Asiantuntijakuulemisessa kävi ilmi, että Hollannissa on käytössä menettely, missä arvostettu taloudellinen tutkimuslaitos arvioi ennen vaaleja keskeisten poliittisten puolueiden vaaliohjelmien taloudelliset vaikutukset.

Pohdittaessa hallitusohjelman pitkän ajan taloudellisia vaikutuksia ja kehityksen epävarmuustekijöitä on tärkeätä, että analyysi on laaja-alaista ja monipuolista. Yksi mahdollisuus olisi tehdä esimerkiksi skenaarioiden muodossa taloudellisiin puitteisiin liittyviä herkkyysanalyyseja.