Perustelut
Talousarvioesityksen rakenne
Talousarvioesitys ei sisällä vieläkään
systemaattista katsausta tai selvitystä pitemmän
aikavälin kehityslinjoista. Tämä olisi
tarpeen, kun arvioidaan mm. kansainvälisen toimintaympäristön muutosten
vaikutuksia ja julkisen talouden pitkän aikavälin
kestävyyttä. Talousarvioesityksessä tulisi
myös asianmukaisesti selvittää, kuinka hallitus
on varautunut merkittäviin epävarmuustekijöihin.
Valiokunta katsoo, että hallituksen tulisi jatkossa
laatia talousarvioesitykseen joka vuosi arvio pitemmän
aikavälin kehityksestä erityisesti julkisen talouden
pitkän aikavälin kestävyyden kannalta.
Työpolitiikka
Työpolitiikan painopisteitä ovat esityksessä mm.
työnhakijoiden oma-aloitteisuuteen kannustaminen, työhallinnon
toimipisteiden alueellinen verkostuminen ja työnantajapalvelujen
kehittäminen. Nämä ovat aktiivisen työvoimapolitiikan
tärkeitä välineitä niin pitkäaikaistyöttömyyden
vähentämisessä kuin työvoiman
kysynnän ja tarjonnan paremmassa kohtaannossa.
Tulevaisuusvaliokunta on keskusteluasiakirjassaan Työn
tulevaisuus Suomessa — tulevaisuuspolitiikan suuntaviivoja
(TUO 1/2001 vp) käsitellyt
laajasti työpolitiikan tulevaisuuden haasteita. Nykytilanteessa
tulisi nopeuttaa myös muiden sellaisten keinojen käyttöönottoa,
jotka edesauttavat työssäkäyntiasteen
nostamista. Tällaisia ovat varhaisen eläköitymisen
hidastaminen työuupumusta aiheuttavia tekijöitä vähentämällä ja
eläköitymisen joustavoittaminen muuttamalla nykyisiä eläkkelle
siirtymistä koskevia säädöksiä ja
käytäntöjä.
Naisten työllisyysaste on merkittävästi
miesten työllisyysastetta alhaisempi. Uudet ratkaisut ovat
tärkeitä tilanteessa, jossa julkisen sektorin työvoiman
kysyntä esimerkiksi hoiva-ammateissa kasvaa 4—5
vuoden sisällä merkittävästi. Myös
perheen ja työelämän yhteensovittamista tulisi
edistää.
Valiokunta katsoo, että hallituksen tulisi nopeuttaa
ratkaisuja, joilla vähennetään ennenaikaista
eläköitymistä aiheuttavia työelämän
kehityspiirteitä ja mahdollistetaan nykyistä joustavammat
eläköitymisen muodot. Työntekijöiden uusiutumista
ja jaksamista parantavan vuorotteluvapaan käyttöä tulisi
edistää. Perhevapaita tulisi lisätä ja
jakaa nykyistä tasaisemmin miesten ja naisten välillä perhevapaasäännöksiä muuttamalla.
Tutkimus ja tuotekehitys
Suomen tuotantorakenne on 1990-luvun kuluessa muuttunut voimakkaasti
tietointensiiviseen suuntaan. Positiivinen tietoyhteiskuntakehitys on
tärkeältä osalta perustunut valtion ja
yksityisten tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien kasvuun. Huipputekniikan
tuotteiden viennin osuus koko viennistä on samanaikaisesti
noussut 6 prosentista 23 prosenttiin. Tulevaisuusvaliokunta on em.
keskusteluasiakirjassa todennut, että Suomessa tarvitaan
suhteellisesti suurta panostusta tutkimukseen, koska on menestyttävä tietointensiivisillä
aloilla.
Valiokunta esitti T&K-investointien nostamista vuoteen
2010 mennessä vähintään 4 prosenttiin
bruttokansantuotteesta ja valtion osuuden siitä 40 prosenttiin.
Julkisen sektorin osuus koko T&K-panostuksesta on viime
vuosien aikana vähentynyt. Talousarvioesityksen mukaan
julkinen sektori on nyt vähentämässä myös
bruttokansantuoteosuuttaan: kun julkisen T&K-rahoituksen
osuus bruttokansantuotteesta vuonna 1999 oli 1,04 %, se tulee
talousarvioesityksen toteutuessa olemaan noin 0,95 % vuonna
2002. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston päätöksen
mukaan osuuden bruttokansantuotteesta tulisi olla vuoden 1999 tasolla.
Valtion osuus koko T&K-rahoituksesta putoaa edelleen, vaikka
se on jo nyt alle 30 prosentin.
Talousarvioesityksestä saa sen kuvan, että hallitus
keskittyy nyt sinänsä tärkeiden arviointien
(mm. suomalaisten innovaatioympäristöjen arvioinnin
käynnistäminen vuonna 2002 ja rahoituksen käyttöä koskeva
väliarviointi vuoden 2003 alkuun mennessä) tekemiseen
ja odottaa niiden tuloksia ennen uusia investointipäätöksiä.
Valiokunta katsoo, että Suomella ei ole varaa pitää välivuosia
tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisäämisessä.
Mikäli julkisen rahoituksen osuus laskee edelleen, Suomen
kilpailukyky heikkenee ja innovaatiojärjestelmä voi
muutaman vuoden kuluttua olla tilanteessa, jossa korkeatasoisten
asiantuntijoiden puute estää kasvulle tärkeiden
tuotannollisten ja kehitysinvestointien teon Suomessa ja aiheuttaa
toiminnan siirtymistä muihin maihin.
Korkeakoulut ja koulutus
Talousarvioesityksessä on useita positiivisia koulutusta
kehittäviä piirteitä. Korkeakoulut saavat
tasokorotusta 40 miljoonaa euroa. Samalla hallitus ilmoittaa tekevänsä seuraavan
kahden vuoden aikana 50 miljoonan euron tasokorotuksen (HE
30/2001 vp). Ammattikorkeakoulujen määrärahat
kasvavat 10 prosenttia, yleissivistävän koulutuksen
7 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen 14 prosenttia.
Valiokunta on em. keskusteluasiakirjassaan korostanut, kuinka
tietoyhteiskunnassa kaikilla tieteen ja kulttuurin aloilla tarvitaan
entistä syvällisempää ja korkeatasoisempaa
koulutusta. Huipputekniikan alojen opiskelijamäärien
kasvu on johtanut kuitenkin resurssipulaan ja opettajien ylikuormitukseen
siinä määrin, että päteviä opettajavoimia
on siirtynyt pois korkeakouluista. Resurssien, ohjauksen ja rahoitusjärjestelmän
puutteet ovat osaltaan johtaneet opiskeluaikojen pidentymiseen.
Huolestuttavaa on, että monelta jäävät
korkeakouluopinnot kesken.
Koulutuksen laatuun on kaikilla tasoilla ja aloilla kiinnitettävä erityistä huomiota.
Laatua voidaan osin parantaa resursseja lisäämällä, mutta
osin on kyse myös toimintakulttuurista ja luovien oppimisympäristöjen
kehittämisestä.
Suomessa on investoitu usean vuoden ajan koulujen tieto- ja
viestintätekniikkaan. Nyt on kehitettävä uusia
käytäntöjä tämän
tekniikan soveltamisessa kodin, työelämän
ja koulun vuorovaikutukseen. Se luo uusia oppimismahdollisuuksia
ja on omiaan vähentämään digitaalisen syrjäytymisen
vaaraa.
Valiokunta katsoo, että talousarvioesityksessä havaittava
painotus koulutuksen resurssien lisäämiseen on
myönteistä, mutta sitä on edelleen vahvistettava.
Korkeakoulujen resursseja lisättäessä on
samalla kehitettävä rahoitus- ja tulosohjausjärjestelmää,
tarkistettava niihin liittyvät alakohtaiset vääristymät
sekä kehitettävä keinoja opiskeluun pääsyn
nopeuttamiseksi ja opiskeluaikojen lyhentämiseksi.