Perustelut
Tulevaisuusvaliokunta keskittyy lausunnossaan pelkästään
puurakentamisen pitkäjänteiseen kehittämiseen
Suomen kansalliseksi vahvuudeksi ja viennin menestysalaksi.
Metsä- ja puutuoteteollisuuden kotimainen kilpailukyky
on viime vuosina usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta
heikentynyt. Kyseessä on pysyvä rakennemuutos.
Uusiin haasteisiin vastaaminen vaatii Suomen metsien käytön
perusteellista uudelleenarviointia. Ennen kaikkea on tärkeää tunnistaa
Suomessa tapahtuvan tuotannon vahvuudet ja heikkoudet suhteessa
muualla maailmassa tapahtuvaan tuotantoon. Tämä johtopäätös
voidaan vetää tulevaisuusvaliokunnan vuonna 2007
käynnistämästä ennakointi- ja
arviointihankkeesta Metsät — ravinto — vesi.
Selluloosa ja paperi voivat tuskin olla Suomen metsäteollisuuden
hallitsevia tuotteita vuoden 2030 vaiheilla, vaikka Suomella näyttäisi olevan
edelleen hyviä mahdollisuuksia toimia sellu- ja paperiteollisuuden
koneiden ja laitteiden toimittajana. Selluloosaa ja paperia korvaamaan
on erittäin tärkeää kehittää uusia
menestystuotteita, jotka käyttävät runsaasti
puuraaka-ainetta. Uudet tuotteet vaativat myös uudelleenarviointeja
puiden kasvatuksessa ja korjuussa.
Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että nyt on erityisesti
panostettava puutuotealaan ja puurakentamiseen. Tätä johtopäätöstä perustelevat
Suomen korkealaatuinen puuraaka-aine ja puurakentamisen mahdollisuudet
ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tulevaisuusvaliokunnalle on esitetty,
että rakentamiseen käytetystä puusta
noin 25 % säilyy hiilivarastona ja että puurakentamiseen
voitaisiin sitoa vuosittain 0,7 miljoonaa tonnia hiiltä.
Talon valmistaminen puusta vaatii lisäksi vain noin neljänneksen
siitä energiamäärästä,
jota tarvitaan vastaavan rakennuksen tekoon betonista ja teräksestä.
Sementin valmistus on maailman mittakaavassa lentoliikenteen veroinen
kasvihuonekaasujen aiheuttaja. On kuitenkin syytä todeta,
että Suomen metsät ovat viime vuosina toimineet
vielä olennaisesti tehokkaampina hiilinieluina niiden käytön
jäätyä kasvua pienemmäksi. Vuosittain
hiiltä on varastoitunut näin jopa 6,5 miljoonaa
tonnia.
Puurakentamisen ja puuteollisuuden edistämiseksi on
tehty monia ohjelmia. Vuosina 2003—2004 valmisteltiin vuosille
2004—2010 laaja-alainen Puurakentamisen edistämisohjelma,
jonka Valtioneuvosto hyväksyi 17.3.2005. Viimeksi TEMin,
Metsäteollisuus ry:n, Suomen Sahat ry:n ja Puuteollisuusyrittäjät
ry:n yhteistyönä on tehty näille aloille
kansainväliseen kasvuun tähtäävä kehittämisohjelma
sekä puutuotealan markkinoinnin ja kansainvälisen
liiketoiminnan kehittämisohjelma. Tekes on käynnistänyt
metsäalan yrityskiihdyttämön. Lukuisista ohjelmista
huolimatta todelliset panostukset alan tuotekehitykseen ovat jääneet
vähäisiksi. Tekesin vuotuisesta noin 500 miljoonan
euron panostuksesta vain noin 1 % eli noin 5 miljoonaa
euroa on suuntautunut puurakentamisen ja puuteollisuuden kehityshankkeisiin.
Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa vuosittain
vaatimattomalla 50 000 eurolla Oulun yliopiston koordinoimaa
Moderni puukaupunki -ohjelmaa. Myönteistä on,
että vuoden 2010 valtion talousarviossa yritysten yhteishankkeiden
rahoituksen määrärahaa voidaan käyttää puutuote-
ja puurakentamisalan kansainvälistämishankkeen
rahoittamiseen.
Loma-asunnot sekä 1—2-kerroksiset pientalot
on Suomessa perinteisesti rakennettu lähes yksinomaan puurunkoisina.
Suomi on erityisesti hirsirakentamisen johtava maa maailmassa. Hirsirakentaminen
työllistää maassamme useita tuhansia
henkilöitä. Vienti kohdistuu yli 40 maahan, ja
merkittävin vientikohde on Venäjä noin 40 %:n
osuudella.
Vaikka puurakentaminen on jatkuvasti lisääntynyt
pientalojen tuotannossa ja Suomi on menestynyt hirsitalojen viejänä,
puurakentamisen ja puutuotealan monet mahdollisuudet ovat jääneet
hyödyntämättä. Suomessa puukerrostalorakentaminen
on vähäistä. Se on asuntorakentamisessa
vallitsevaa Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja hyvin merkittävää myös
esimerkiksi Skotlannissa ja Ruotsissa ja voimakkaasti lisääntyvää Keski-Euroopan
maissa. Esimerkiksi Ranskassa rakennusmääräyksissä edellytetään
tietyn puumäärän käyttöä rakennuksessa
rakennettavaa neliömetriä kohti. Suomen vientiä ovat
vaikeuttaneet maiden erilaiset rakentamisen standardit. Suomi ei
ole myöskään erinomaisesta puumateriaalistaan
huolimatta menestynyt huonekalujen valmistajana Tanskan ja Pohjois-Italian
tavoin.
Tulevaisuusvaliokunta pitää tärkeänä,
että erääksi Suomen puualan erityisosaamisen alueeksi
nostetaan muotoilu ja design koko laajuudessaan.
Vuonna 2008 Lontooseen valmistui 9-kerroksinen maailman korkein
puurakennus. Rakennus oli suunniteltu betonista tehtäväksi,
mutta puisena se oli rakennettavissa edullisemmin. Myös
Ruotsi on edennyt puurakentamisen alalla määrätietoisesti.
Siellä yli 20 % kaikista uusista kerrostaloista
rakennetaan puusta ja puunkäyttö on edelleen kasvussa.
Ruotsissa on myös alettu valmistaa uudenlaisia puutuotteita
puurakentamiseen, esim. ristiinlaminoitua puulevyä sekä maan
omaan kulutukseen että erityisesti vientimarkkinoille.
Ruotsalaiset kehittävät modernista puurakentamisesta
määrätietoisesti menestyvää vientituotealaa.
Uhkaamassa on, että Ruotsi ottaa suurimman hyödyn
puurakentamisen vientimahdollisuuksista Venäjälle.
Puurakentamisen hidas eteneminen Suomessa on ilmeinen asenneongelma.
Puukauppaa ovat hallinneet puuta paperin tuotantoon hakeneet yhtiöt.
Kuitenkin puusta on käytetty vain noin 40 % paperiteollisuuden
tarpeisiin. Kerrostalorakentamista ovat puolestaan hallinneet betonielementtejä käyttävät.
Puurakentamista on pidetty vanhanaikaisena ja puuta huonosti kestävänä materiaalina.
Oikein käsiteltynä puu voi kuitenkin kestää materiaalina
jopa satoja vuosia. Puuta voidaan myös käyttää uusilla
innovatiivisilla ja esteettistä ympäristöä parantavilla
tavoilla. Modernilla tavalla käytettynä puu sopii hyvin
sekä uudisrakentamisen että peruskorjauksen
materiaaliksi tavoiteltaessa 0-päästöisiä taloja.
Rakentamisen määräyksiä ja
käytäntöjä tulee muuttaa puurakentamista
suosiviksi. Tulevaisuusvaliokunnalle on esitetty, että pelkästään
talojen peruskorjauksessa voitaisiin käyttää jopa 60
miljoonaa neliömetriä puisia julkisivuelementtejä.
Tämä parantaisi sekä talojen lämmöneristyskykyä että ulkonäköä.
Myös talojen rungoissa on monia mahdollisuuksia lisätä puun käyttöä.
Puurakentamisessa ratkaisut voidaan räätälöidä asiakkaan
erityisiä tarpeita vastaamaan. Internetiä tulee
hyödyntää siten, että puurakentamisen
palvelujen tarjoajat ja asiakkaat paremmin löytävät
toisensa.
Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että este puurakentamisen
lisääntymiselle ovat puutteet alan koulutuksessa.
Kaikilla koulutustasoilla tarvitaan opetusta, missä puurakentamisen
uudet mahdollisuudet ovat koulutuksen lähtökohtina. Tässä on
syytä ottaa oppia erityisesti Ruotsista ja Saksasta, joissa
valmistuu tuhansia puurakentamiseen erikoistuneita ammattilaisia.
Koulutuksen kaikilta tasoilta puuttuu korkeatasoisen puurakentamisen
osaajia ja alan koulutusta. Suomen korkeakouluissa ei ole modernin
puurakentamisen professuuria.
Rakennusalan tilastointia tulee välittömästi parantaa.
Rakennusalan energiankulutusta ja päästöjä ei
tilastoida niin, että alan eri sektoreiden ympäristövaikutukset
olisivat vertailukelpoisia. Tilastoilla tulee voida arvioida rakentamisen
ratkaisuja paitsi kustannusten myös ympäristövaikutusten
osalta. Energiankulutuksen tilastointi tukisi myös asumisen
kokonaiskustannusten tekemistä asukkaille näkyväksi,
koska lämmitys muodostaa asumisen käyttökustannuksista
merkittävän osan.
Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että julkisen rakentamisen
tulisi toimia esimerkkinä puunkäytön
edistämisessä. Myös valtion tukemalle asuntotuotannolle
olisi perusteltua asettaa puunkäyttöä lisääviä ehtoja.
Kaavoituksella tulisi luoda edellytyksiä puurakentamisen
lisääntymiselle.