Perustelut

Yleistä

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja suhtautuu myönteisesti EU:n ja Yhdysvaltain välisestä TTIP-sopimuksesta neuvottelemiseen. Yhdysvallat on jo tällä hetkellä Suomelle EU:n ulkopuolisista markkinoista toiseksi suurin, ja kauppataseen ylijäämämme Yhdysvaltojen kanssa on suurempi kuin minkään muun kauppakumppanimme kanssa. Mikäli tavoite tasapainoisesta sopimuskokonaisuudesta toteutuu, sopimuksen voidaan arvioida saavan aikaan myönteisiä taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia myös Suomessa ja omalta osaltaan helpottavan myös työntekijöiden liikkuvuutta. Komission esittämän arvion mukaan pienet ja keskisuuret yritykset hyötyisivät sopimuksesta suhteellisesti enemmän kuin suuret yritykset, koska kaupan vapauttaminen mahdollistaisi monille pk-yrityksille nykyistä kustannustehokkaamman tavan päästä Yhdysvaltain markkinoille, mikä myös toisi uusia työpaikkoja Suomeen.

Lausunnossaan valiokunta ottaa kantaa niihin neuvottelujen kohteena oleviin kysymyksiin, joissa työelämäulottuvuus on otettava huomioon tasapainoisen sopimuskokonaisuuden aikaansaamiseksi. Näitä kysymyksiä ovat erityisesti kysymykset investointisuojasta, teknisen sääntelyn yhteensovittamisesta ja teknisten esteiden purkamisesta sekä tavoite tukea kunnollisten työolojen edistämistä tehostamalla Kansainvälisen työjärjestön (ILO) normien täytäntäntöönpanoa kestävän kehityksen kysymyksistä neuvoteltaessa. Valiokunta pidättäytyy lausunnossaan esittämään vain eräitä yleisiä näkemyksiä neuvotteluissa esille nostettavista kysymyksistä, koska neuvottelut eivät vielä ole edenneet tekstipohjaiseen käsittelyyn. Sopimuksen tosiasiallisia vaikutuksia tai sen tuottamaa lisäarvoa neuvottelujen kohteena olevissa kysymyksissä on näin ollen vielä vaikea arvioida. Kokonaiskuvan hahmottamista vaikeuttaa myös se, että komissio on ilmoittanut arvioivansa uudestaan investointisuojan ja siihen liittyvän sijoittaja-valtio-riitojenratkaisun osalta asetettuja EU:n tavoitteita kevään aikana toteutettavan julkisen kuulemisen seurauksena.

Tasapainoisen neuvottelutuloksen saavuttamiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että sopimukseen sisällytettävät investointisuojaa, sääntelyn yhteensovittamista ja teknisen sääntelyn purkamista koskevat kirjaukset eivät vaaranna tasapuolisen ja syrjimättömän lainsäädännön kehittämistä Suomessa ja EU:ssa. Korkeatasoisen terveyden-, turvallisuuden, kuluttajien-, työ- ja ympäristönsuojelun turvaamisen ja toteuttamisen on oltava mahdollista Suomessa ja koko EU:n alueella myös jatkossa. Neuvottelut eivät myöskään tosiasiallisesti saa johtaa olemassa olevan sääntelyn tason laskuun. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä erityistä huomiota EU:n kemikaalilainsäädäntöön (REACH) myös työturvallisuutta sääntelevänä normistona. Valiokunta viittaa tältä osin asiantuntijakuulemisissa esitettyyn huoleen siitä, että väärin toteutettuna sääntelyn yhteensovittamisella ja sen purkamisella voi olla kielteisiä vaikutuksia työturvallisuus- ja terveyskysymyksissä. Palvelujen osalta valiokunta pitää perusteltuna neuvottelukantana sitä, että Suomen tulee voida päättää itsenäisesti lakisääteisten julkisten palvelujen järjestämistavasta. Investointisuojan osalta valiokunta korostaa lisäksi, että sopimus ei saa vapauttaa sijoittajia niille asetetuista oikeudellisista velvoitteista. Investointisuoja ei itsessään voi taata markkinoillepääsyä, vaan vain maan lakien ja määräysten mukaan maahan tehdyt sijoitukset nauttivat investointisuojasta.

Tasapainoisen neuvottelutuloksen aikaansaamiseksi valiokunta pitää perusteltuna neuvottelulähtökohtana EU:n aikaisemmissa kauppasopimuksissa omaksuttua linjaa sisällyttää sopimuksiin kestävää kehitystä koskevaa sääntelyä, joka kattaa ympäristökysymysten lisäksi keskeiset työelämän perusperiaatteet kestävän kehityksen seurantajärjestelmä mukaan lukien. Valiokunta tukee valtioneuvoston tavoitetta nostaa näitä kysymyksiä esille läpileikkaavasti neuvottelujen eri osa-alueilla ja katsoo, että tavoitteeksi on asetettava sellaiset sopimusmääräykset, joilla edistetään ja vahvistetaan kansainvälisten työelämän oikeuksia koskevien normien noudattamista ja täytäntöönpanoa sekä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n asemaa, mahdollistetaan rikkomuksiin puuttuminen riittävän tehokkaasti sekä tuetaan yritysten sosiaalista yhteiskuntavastuuta koskevia, kansainvälisesti tunnustettuja standardeja. Valiokunta toteaa, että toimiva globalisaatio edellyttää yhteisiä sääntöjä, jotka luovat yrityksille ja työntekijöille ennustettavan ja läpinäkyvän toimintaympäristön, varmistavat reilun kilpailun sekä ottavat huomioon myös kestävän kehityksen periaatteen.

Lopuksi valiokunta kiinnittää erityistä huomiota tarpeeseen varmistaa EU:n ja Suomen toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys sopimusneuvottelujen aikana. Neuvotteluista on myös annettava ajantasaista tietoa sidosryhmille ja kansalaisille. Valiokunta painottaa lisäksi eduskunnan tiedonsaanti- ja myötävaikutusoikeuden toteutumisen tärkeyttä myös jatkossa neuvottelutavoitteiden ja sopimustekstin täsmentyessä.