Perustelut

Valiokunta yhtyy hallituksen näkemykseen EU:n rahoituskehysten mitoittamisesta tulevalla kaudella enintään noin 1,1 %:n tasolle EU:n bruttokansantulosta ja katsoo, että tällä kokonaismitoituksella tulee turvata resurssit Suomen ja koko unionin kannalta keskeisten työllisyys- ja kilpailukykytavoitteiden edistämiseen. Valiokunta katsoo, että kokonaismitoituksen nostaminen yli 1,1 %:n tason voisi kaventaa liikaa kansallisen budjettitalouden liikkumavaraa ja sitä kautta vaikuttaa kielteisesti mahdollisuuksiin kansallisesti huolehtia alue- ja työllisyyspolitiikan tehokkaasta hoitamisesta.

Valiokunta pitää kannatettavana komission ehdottamaa EU-budjetin rakenneuudistusta, joka korostaa Lissabonin ja Göteborgin strategioiden merkitystä unionin toimintaa ohjaavina tekijöinä. Valiokunta korostaa pitävänsä tärkeänä vahvistettujen prioriteettien huomioon ottamista rahoituksesta päätettäessä niin, että EU:n kilpailukyvyn kannalta keskeisten työllisyys- ja osaamistavoitteiden rahoitus turvataan vähintään nykytasolla.

Valiokunta pitää kannatettavana uutta alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitetta, joka kattaa yhtäältä Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavan alueiden kilpailukyvyn parantamisen ja toisaalta Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavan Euroopan työllisyysstrategian horisontaalisten periaatteiden toteuttamisen. Valiokunta korostaa aktiivisen maaseudun kehittämispolitiikan merkitystä sekä tarvetta tukea maaseudun monialayrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Valiokunta yhtyy hallituksen näkemykseen, jonka mukaan Suomelle on kynnyskysymys, että Suomen pohjoiset ja itäiset alueet sisällytetään korkeimman aluetukiluokituksen piiriin myös tulevalla rahoituskaudella.